Hyviä uutisia metsästä: Valkoselkätikalla takanaan ennätyksellinen pesimävuosi – suojelu ja lauha talvi auttoivat

Rengastettu valkoselkätikkakoiras Paltamossa. Kuva: Vesa Hyyryläinen

Uhanalaisen valkoselkätikan kanta on saatu nousemaan. Linnun suojelu ja seuranta on ollut aktiivista.

”Viime talvi oli poikkeuksellisen lauha ja lumeton, mikä helpotti suuresti valkoselkätikkojen ja erityisesti nuorten, vasta pesintäänsä aloittelevien tikkojen, selviytymistä ankarimman vuodenajan yli", valkoselkätikkaseurantaa koordinoinut Timo Laine kertoo.

Nuorten lintujen osuus populaatiossa on kasvanut myös vuosien 2015 ja 2019 massavaellusten seurauksena.

Tuhansia idästä tulleita vaeltajia on havaittu kymmenillä paikkakunnilla, ja osa on vaeltanut rannikkoa pitkin Perämeren toiselle puolelle asti.

Ensimmäisellä elinvuodellaan olevat valkoselkätikat hyvin harvoin onnistuvat pesintäyrityksissään, joten vaellusten vaikutus pesivään kantaan varmistuu yleensä vasta parin kolmen vuoden päästä.

Tänä vuonna seurantatuloksissa yllettiin ennätyslukemiin. Potentiaalisten reviirien määrä oli noin 300 ja niiltä varmistui yli 160 pesintää.

Valkoselkätikan pesivä kanta painottuu edelleen maan itä- ja kaakkoisosiin Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen kanta vahvistuu hitaasti.

Vähitellen kanta vahvistuu myös muualla sisämaassa sekä lounaisella ja läntisellä rannikolla.

”Viimevuotiseen tapaan seuranta tehtiin tänäkin vuonna yksinomaan aktiivisten lintuharrastajien voimin. He ansaitsevat suuret kiitokset osallistumisestaan seurantatyöhön”, luonnonsuojelupäällikkö Panu Kuokkanen Metsähallituksesta korostaa.

Viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa valkoselkätikka määriteltiin vaarantuneeksi (VU) lajiksi. Kannankasvu antaa toiveita lajin nostamiseksi astetta parempaan silmällä pidettävien (NT) lajien luokkaan.