Syöttötariffi jatkuvastiEU:n erityistarkkailussa
JYVÄSKYLÄ (MT)
EU-maista vain Suomi ja Slovenia kierrättävät syöttötariffin ja muut uusiutuvan energian tukimuodot valtion budjetin kautta. Siksi Suomen syöttötariffi on jatkuvassa EU:n syynissä. Muissa maissa tuki peritään suoraan kuluttajilta.
Syöttötariffilla taataan kiinteä hinta tuotetulle sähkölle. Markkinahinnan vaihtelulla ei ole merkitystä.
Energiamarkkinaviraston Jyväskylässä järjestämässä tilaisuudessa kansanedustaja ja entinen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) totesi toisenlaisen tukimallin olleen jo valmiina. Suomen perustuslakiviisaat tyrmäsivät mallin.
Nyt tuet kierrätetään Suomen valtion budjetin kautta. EU:sta se näyttää kielletyltä valtion tuelta.
EU-maista 19 käyttää syöttötariffia. Yhdeksän EU-maata tukee uusiutuvan energian sähköä myös syöttöpreemiolla, eli maksaa lisätukea sähkön markkinahinnan päälle.
Vihreä sertifikaatti on käytössä neljässä EU-maassa.
Saksa tukee uusiutuvaa energiaa yli 20 miljardilla eurolla vuodessa. Silti maan energiasta vasta 12 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla. Saksalaista kohti tuki on noin 243 euroa, Energiamarkkinaviraston tekninen asiantuntija Harri Haavisto kertoi.
Saksan runsaimman tuen saa biokaasusähkö. Saksassa tuetaan myös pientuottajia. Tuet peritään energian käyttäjiltä.
Ruotsissa vihreä sertifikaatti on ollut käytössä jo kymmenen vuotta. Lisäkustannus sähkön kilowattitunnin hintaan on noin 0,7 senttiä. Sen maksaa sähkön kuluttaja.
Tanskan tukijärjestelmä on Haaviston mukaan monimutkaisin. Pienet sähköntuottajat saavat syöttöpreemion lisäksi esimerkiksi takuita. Tukikulu asukasta kohti on noin 51 euroa. Kilowattitunnin hintaa tuet nostivat 1,14 senttiä vuonna 2010.
Virossa on nyt Suomen kaltainen tukijärjestelmä. Vuonna 2010 Viro tuki uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä yli 40 miljoonalla eurolla. Kilowattituntia kohti tuki on 0,81 senttiä, asukasta kohti 32 euroa.
Suomessa syöttötariffiin oikeutettuja suuria energialaitoksia on tällä hetkellä 64. Niistä metsähaketta käyttää 48, tuulivoimaloita on 15 ja yksi biokaasulaitos.
Kuudentoista uuden laitoksen tukihakemus tai ennakkoilmoitus on energiamarkkinaviraston käsittelyssä, viraston ryhmäpäällikkö Pekka Ripatti kertoi.
Suomalaista uusiutuvan energian tukiviidakkoa Ripatti luonnehti ”sekamelskaksi”.
Tuen kokonaismäärästä on lähes mahdotonta saada tarkkaa tietoa. Ripatti arvioi viime vuonna viimeisen kerran maksettavan kiinteän tuen määräksi 8,5 miljoonaa euroa, syöttötariffiksi 55 miljoonaa.
Energiamarkkinaviraston hallinnoimaan syöttötariffiin on valtion budjetissa noin 100 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä elykeskusten rahaa on saman verran.
Maa- ja metsätalousministeriöllä olisi pienpuun energiatukeen rahaa 15–25 miljoonaa, mutta se on törmännyt EU-seinään jo kaksi kertaa.
Uusiutuvan energian tukia voivat maksaa lisäksi Maaseutuvirasto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, kunnat, Finnvera ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus.
Suomen ilmastotavoitteet edellyttävät metsähakkeen käytöltä suurinta määrällistä lisäystä. Suhteellisesti eniten on lisääntymässä tuulienergian käyttö.
Suomen kilpailu- ja kuluttajavirastoa uusiutuva energia ei ole toistaiseksi hirveästi työllistänyt, erikoistutkija Olli Kauppi sanoi. Suurin ongelma on hänen mielestään EU:n ja kansallisten ohjeiden välinen ristiriita.
Esimerkiksi Saksassa uusiutuvan energian tuki on liitetty sähkölaskuun. Kuitenkin yli 1 500 yritystä sulatoista leipomoihin on vapautettu lisämaksusta.
Venäjällä on maakaasumonopoli, öljymailla kartelli. Kansainvälinen kilpailu ei toimi, Kauppi luonnehti.
REIJO
VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
