Keskusta nostaisi eläkeiän alarajaa

81-vuotias Asko Toivonen omalla tontillaan Mäntsälän Levannolla moottorikelkan kanssa. Harrastuksena joulukuusien kasvatus ja myynti. Asko Toivonen, 81 vuotta, eläkeläinen, vaari, kaahailee. Moottorikelkka, luminen pelto. Paikka Levanto, Mäntsälä. Kuva: Mikko Mela

”SDP lupasi ennen edellisiä vaaleja olla korottamatta eläkeikärajaa. Tällaisiin vaalilupauksiin Suomella ei ole enää varaa”, keskustan eläkelinjoista torstaina kertoneet varapuheenjohtaja Annika Saarikko sekä eläketyöryhmää vetänyt Anu Vehviläinen painottivat.

Keskusta sitoisi eläkeiän elinajan odotteeseen. ”Kun elämme pidempään, on johdonmukaista, että olemme työssä pidempään samalla kun vapaa-aikaakin jää enemmän.”

Eläkeiän alarajaa tulisi nostaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.

Nykyinen työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tavoite on nostaa vuonna 2025 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä olisi 62,4 vuoteen, mitä keskusta tukee. Nyt vastaava ikä on 60,9 vuotta eikä se viime vuonna noussut lainkaan edellisvuodesta.

Nykyisin eläkkeelle voi jäädä 63–68 -vuotiaana. ”Käytännössä alarajasta on tullut eläkkeellejäämisnormi. Eläkkeen parantuminen ei houkuta riittävästi ihmisiä jatkamaan töissä yli 63 vuoden”, Vehviläinen totesi.

Varsinaiset neuvottelut eläkeiän sitomisesta elinikään puolue jättäisi työmarkkinajärjestöille, joiden pitäisi saada ensi syksyyn mennessä neuvoteltua ratkaisu eläkkeistä.

Vaikka keskusta nostaa eläkeikää, se jättäisi mahdollisuuden varhennettuun eläkkeellejääntiin päin vastoin kuin esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Vehviläisen mukaan EK:n linja on liian tiukka ihmisille, jotka eivät pysty olemaan töissä vanhuuseläkkeelle asti. Puolue kehittäisi esimerkiksi osa-aikaeläkettä joustavammaksi.

EK:n mukaan varhennetut eläkemallit romuttavat eläkeiän alarajan noston tehon.