Asuntolainan maksua lykätäänennemmin kuin nopeutetaan
Toimitusjohtaja Marja Pajulahti Tapiola Pankista kavahtaa oman pankkinsa selvitystä, että 15 prosenttia asuntolainaajista pidensi takaisinmaksua viimeisen vuoden aikana.
”Miten he selviävät korkotason noustessa lainanlyhennyksistä jos nyt jo takkuaa”, Pajulahti huolestuu.
Yleisimmin laina-aikaa pidensivät suuren, yli 250 000 euron, lainan ottaneet asuntovelalliset. Heistä useampi kuin joka kolmas halusi lisäaikaa lainansa lyhentämiseen.
Asuntolainoihin ja muihinkin lainoihin suositetaan nyt matalien korkojen aikana yleisesti ylimääräisiä lyhennyksiä. Niin tekee Pajulahtikin.
”Korkotaso nousee ennen pitkää vääjäämättä”, pankinjohtaja ennustaa.
Joka kymmenes nopeutti Tapiola Pankin kyselyssä asuntolainan takaisinmaksua ja suurista velallisista vielä useampi. Laina-ajat lyhenevät nyt automaattisestikin.
”Alhaiset korot tuovat ylimääräisiä lyhennyksiä. Asuntolainaa lyhennetään yleensä tasaerin”, Nooa säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen sanoo.
Nooa säästöpankilla on yhdeksän konttoria pääkaupunkisedulla. Maakuntien säästöpankit omistavat sen.
Ylimääräisellä kymppitonnilla ei Rytkösen mukaan lyhennetä lainoja. Se on pois kuluttamisen mahdollisuudesta. Vararahastoon summa saatetaan säästää tai sijoittaa.
Selvä enemmistö lyhentää asuntolainaansa kuten alunperin suunniteltiin. Näin tekee kolme neljästä sekä Tapiola Pankin että Finanssialan keskusliiton FK:n selvityksen mukaan.
Lyhyisiin markkinakorkoihin sidotuista asuntolainoista maksetaan nyt alle yhden prosentin kokonaiskorkoa varsinkin, jos laina otettiin matalin marginaalein vuosia sitten.
”Lyhentämisen pitäisi nyt olla helppoa”, Pajulahti arvioi.
Vuoden euribor laski perjantaina 0,68 prosenttiin. Jotkut pankit nostavat omat lainamarginaalinsa tiettävästi jo puoleentoista ja kahteenkin prosenttiin.
FK tutkii vuosittain pankkien laina-asiakkaiden käyttäytymistä. Joka kymmenes nopeuttaa lainan lyhentämistä. Saman verran pyytää lykkäystä. Viimeksi asiaa kysyttiin keväällä.
”Osuudet ovat samoja vuodesta toiseen”, rahoituksen asiantuntija Ulla Halonen sanoo.
Taloudellinen tilanne tai elämäntilanne muuttuu, jolloin lainanhoitoon halutaan helpotusta. Työttömyys, lomautus tai muut ylimääräiset kulut yllättivät.
”Tämä on normaalia pankkisuhdetta”, Rytkönen näkee.
Joka 20. vastaaja käyttää lyhennysvapaita kuukausia lainanhoidossaan. Monet pankit sopivat lainaneuvotteluissa, että voi maksaa vain korkoja yhtenä kuukautena vuodessa.
”Pankissakin varmaan ihmetellään monien lyhennysvapaiden pyytäjiä”, Halonen uskoo.
Lyhennysvapaita kuukausia hyödyntävät Halosen mukaan niin varakkaat kuin muut velalliset sekä eri tyyppiset kotitaloudet. Työpaikka vaihtuu tai sijoitusasunnon myynti lykkääntyy.
Lapsen syntymä ja kodin hankinnat sekä remontti tai opiskelu lisäävät muita kuluja, jolloin velallinen pyytää joustoa elämäänsä. Lisää velkaakin ehkä otetaan.
”Lainalla ei sijoiteta”, Pajulahti kieltää.
Nooa Pankin Rytkönen hinnoittelee muutoksen lainan takaisinmaksussa muutamiksi satasiksi. Hinta nousee, jos lainaa takaa moni henkilö. Paperityö lisääntyy.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
