Venäläisten kiinteistökysyntä siirtyy maalta kaupunkiin
Venäläisiä houkuteltiin Lappeenrannan asuntomessuille viime vuonna. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoVenäläisten kiinnostus Suomen tontteihin ja mökkeihin on hiipunut.
Kysyntä väheni selvästi 1,5 vuotta sitten, kertoo Kaakkois-Suomen Kiinteistönvälittäjien puheenjohtaja, kotkalaisen Kymen Asuntokeskuksen toimitusjohtaja Markku Merisalo.
Myös Tornatorin maankäyttöpäällikkö Antero Luhtio kertoo, että tonttikaupat venäläisostajille ovat vähentyneet huippuvuodesta. Ihan alamaissakaan kysyntä ei kuitenkaan ole.
Hintojen nousu on Luhtion mukaan pysähtynyt, mutta laskua ei ole nähty. Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Juhani Väänänen vahvistaa, että hinnat eivät ole laskeneet, vaikka kauppojen lukumäärä on pudonnut.
Venäläisten kiinteistökauppojen voimakas kasvu alkoi vuonna 2005. Huippuvuosi oli 2008, jolloin tehtiin 780 kauppaa.
Luhtion mukaan viime vuosi oli tonttikaupoissa heikompi kuin muutama edeltävä. Venäläiset tekivät vuonna 2012 yhteensä 406 kiinteistökauppaa, kun 2011 niitä tehtiin 50 enemmän.
”Tänä vuonna näppituntuma on, että kysynnässä mennään pikkuisen alaspäin viime vuodesta.”
Samaa veikkaa lappeenrantalaisen Tutkimus- ja analysointikeskus TAK:n toimitusjohtaja Pasi Nurkka. ”Matkailussakin näkyy selvästi talouden taantuman leikkurivaikutus. Uusia varakkaita ei synny sitä vauhtia kuin aiemmin.”
Merisalon mielestä käänne ei liity ruplaan tai öljyn menekkiin, vaan maailman avautumiseen ja valinnanvaran lisääntymiseen. Venäläiset ovat oppineet kulkemaan maailmalla ja vertailemaan.
”Venäläiset tietävät hintatason paremmin kuin moni kiinteistönvälittäjä”, Merisalo sanoo.
Mikkeliläisen Eurokiinteistöjen kiinteistövälittäjä Harri Partio näkee, että venäläiskysyntä jatkuu kohtuullisella tasolla tänä vuonna. Eurokiinteistöt välittää pääsääntöisesti UPM:n tontteja Saimaan altaan alueella.
Alkuhuumassa sijoittajat ostivat paljon kiinteistöjä. Nyt liikkeellä ovat Partion mukaan tavanomaiset perheet. Luhtion mukaan viime vuosina liikkeellä on ollut entistä enemmän vaurasta keskiluokkaa.
Merisalon mukaan venäläisten ostaminen on järkevöitynyt. Venäläisten ja suomalaisten maut ovat lähentyneet. Venäjä-lisä on mennyttä.
Asiantuntijat toteavat myös tuoreessa työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä raportissa, että rajan lähialueilta ostetaan aiempaa useammin asunto-osakkeita tai edullisempia taloja kuin aiemmin.
Kiinteistöjen kysyntä siirtyy itärajan lähistöllä kaupunkeihin. Etelä-Karjalassa omakotitaloja on ostettu viime vuosina enemmän kuin mökkejä, kertoo Pasi Nurkka.
80 prosenttia venäläisten kiinteistökaupoista tehdään sadan kilometrin säteellä Imatrasta. Väänäsen mukaan Imatra toimii sisääntulopaikkana, sillä kaupungista löytyy paljon vanhempia omakotitaloja.
Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa lähiöistä pääsee luonnonläheisille alueille marjastamaan tai liikkumaan vesillä.
”Venäläiset ovat huomanneet, että kaupungissa on hyvät palvelut ja kerrostaloasunto on helppo jättää”, miettii Merisalo.
Kaakonkulmalla mökkejä ja kerrostaloja kysytään Merisalon mukaan yhtä paljon. Etelä-Savossa mökit kiinnostavat kaupunkiasuntoja enemmän.
PAULA TAIPALE
Venäläiset ovat huomanneet, että kaupungissa on hyvät palvelut ja
kerrostaloasunto on helppo jättää.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
