Suomalaismepit pelkäävätääriajattelun nousua EU:ssa EU-vaalit
STRASBOURG (MT)
Euroedustaja Sampo Terho (ps.) linjaa, että kevään eurovaaleissa on kysymys siitä, että kaikki muut suomalaiset puolueet paitsi perussuomalaiset ovat mukana syventämässä EU:ta liittovaltioksi.
”Vaaleista voisi tulla aivan täysosuma, jos paitsi Suomessa myös muualla `peruseurooppalaiset´ olisivat liikkeellä.”
Nyt EU:lle kriittiseen ECR-ryhmään kuuluu 32 edustajaa, mukana myös perussuomalaiset. Ryhmästä kaksi kolmannesta haluaa Terhon mukaan ”uudistaa unionin mutta ei purkaa sitä”.
Hän katsoo, että tässä suhteessa perussuomalaiset on samassa rintamassa Britannian ja Hollannin nykyhallitusten kanssa.
”Olen EU-kriitikko mutta en sen vastustaja. Ei minua tänne ole lähetetty taputtamaan”, kumoaa Anneli Jäätteenmäki (kesk.) Terhon väitteen.
Hänestä oleellista on muuttaa järjestelmää sisältä käsin, sillä ”ei EU:n säätelyä tarvita joka asiaan” ja sen edestä tekevät siis töitä muutkin kuin perussuomalaiset.
Kolmannes Terhon ryhmästä eli ECR:stä on yhtä kuin brittipuolue UKIP, joka ajaa eroa unionista. Sitä Perho ei kiellä, etteikö myös osa häneen yhteyttä ottaneista äänestäjistä odota tiukempaa linjaa eli Suomen eroa unionista.
Parlamentin yhteensä 754 edustajasta 30 edustaa niin kärjekkäitä mielipiteitä, etteivät he mahdu edes nykyisiin ryhmiin.
Kokoomuksen Petri Sarvamaa varoittaa tämänkaltaisten ääriryhmien vahvistuvan kevään vaaleissa entisestään. Hän ennakoi ainakin Ranskasta ja Hollannista nähtävän paljon isommat ryhmät äärioikeistolaisia. Ranskasta Marine le Pen sekä kaksi muuta Front Nationalin edustajaa kuuluu jo nyt parlamentin sitoutumattomien sakkiin.
Italialainen verkkosivusto laski äskettäin kansallisten galluppien perusteella, että toukokuun vaalien jälkeen yli sata meppiä saattaa edustaa populistisia, EU:n hajottamista vaativia ja muita äärilinjojen edustajia.
”Ääriryhmien nousu on täällä iso asia. Suomessa tätä ilmiötä yhä vähätellään”, sanoo Sirpa Pietikäinen (kok.).
Hän muistuttaa, että vaikka koko yhteiskunnassa on pieni vähemmistö – esimerkiksi viisi prosenttia ¬ edustaa anarkiaa tai muita kovia linjauksia, demokratiaan kuuluu se, että heillekin annetaan ajatteluunsa oikeus, kunhan he toimivat muun yhteiskunnan sääntöjen mukaan.
”Mutta demokratia ei kestä sitä, että `naksahtaneita´ nostetaan johtajiksi”, hän painottaa viitaten Hitleriin.
Nils Torvalds (r.) katsoo EPP:n, johon kokoomus ja kristilliset siis kuuluvat, istuvan ”muurin harjalla” suhteessa kovan kaartin oikeistoon ja ääriryhmiin.
”Jos seuraavassa parlamentissa on 150 oikeistopopulistia eikä EPP pysy nykyistä paremmin koossa, tämä talo ei pysty tekemään päätöksiä. Sitten EU on vakavassa demokratian kriisissä”, hän ennustaa synkästi.
Sari Essayah (kd.) sanoo parlamentin salissa kuulevan jo nyt suorastaan ”pöyristyttävää tekstiä”, joka kohdistuu vähemmistöihin, ennen kaikkea romaneihin. Samaa pahoittelee Mitro Repo (sd.).
Vähemmistöihin ja myös naisiin syrjivästi suhtautuvia löytyy hänen mielestään paitsi ryhmien ulkopuolelta myös suurimman eli konservatiivisen EPP:n sisältä.
”Emme ole Suomessa tottuneita niin selvään vastakohtaisuuteen, mitä täällä näkee salissa. Toiset taputtavat samaan aikaan kuin toiset buuaavat”, Repo kuvaa jakolinjoja.
Tiistain täysistunnossa tunteet kuohuivat mietinnöstä, joka koski naisten seksuaalisia oikeuksia. Se kaatui erittäin täpärällä vain seitsemän äänen erotuksella konservatiivien enemmistön asetuttua mietintöä vastaan. Osa vastaan äänestäneistä kuten Sarvamaa muistutti, että hän ei äänestänyt naisten oikeuksia vastaan vaan vastamietinnön viesti oli, että naisten seksuaalivalistus ja terveyspalvelut kuuluvat kansalliseen päätäntävaltaan.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
