Raviradoilla mietinnän paikka, millä houkuttaa uusia katsojia

Raviradat eivät uudessa peliyhtiössä pysty vaikuttamaan tuottoihinsa enää yhtä suoraan kuin nyt. Tänä vuonna järjestetään 565 kotimaista ravitapahtumaa. 

Kolmen kotimaisen peliyhtiön liittymä takaa pelitoiminnan pysymisen kilpailukykyisenä ulkomaista kilpailua vastaan, arvioi Suomen Hippoksen ja sen tytäryhtiön Fintoton toimitusjohtaja Pertti Koskenniemi.

”Ylivoimaisesti paras synergia tulee liikevaihdon kasvattamisen kautta. Kun peliyhtiöiden erilliset toimialueet poistuvat, uusi yhtiö voi kehittää tuotteita vapaammin. Siitä syntyy varmasti jotain ihan uuttakin”, Koskenniemi sanoo.

Hevosalalle muutos tulee olemaan kuitenkin suuri.

”Fintotolla on nykyisin raviradoilla käytännön tekemisessä merkittävä rooli. Ratojen pitää miettiä käytännön arkea siltä kannalta, että yhtä kiinteää yhteyttä ei ole enää jatkossa.”

Fintoto vastaa paitsi pelien kehittämisestä, markkinoinnista, asiamiehistä ja verkkopeleistä myös ravien televisiolähetyksistä. Osa näistä hoidetaan yhdessä Suomen Hippoksen kanssa.

Uuteen yhtiöön siirtymisessä on myös riskinsä. Raviradat saavat jatkossa osuuden tuotoista, mutta samalla ne eivät enää pysty vaikuttamaan pelivaihtoon ja sitä kautta omaan tuottoonsa yhtä suoraan kuin nykyisin.

”Miten motivaatio säilytetään? Riski pitää pystyä eliminoimaan, ettei muutos ainakaan passivoi”, Koskenniemi pohtii.

”Tuottoja pitää kyetä moninaistamaan eli rahahanoja tarvitaan nykyistä useampia.”

”Kaikkia suomalaisia ei kiinnosta perinteinen ravikonsepti. Siksi olisi tärkeää huomioida erilaiset asiakkaat”, muistuttaa myös maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Hevosurheilun ystävänä hän käy raveissa satunnaisesti vuosittain. Koko sektorin yhteinen haaste on, että syntyy uusia huippuja niin suomenhevosista kuin lämminveriravureistakin.

”Oma ja varmasti myös monen muun unelma on, että suomalaiset löytäisivät tiensä seuraamaan raveja ihan livenä paikan päälle”, hän sanoo viitaten 1980-luvun ihmetamma Charme Asserdalin suosioon.

Jatkossa Suomen Hippos tekee pelituottojen kohdentamisesta esityksen MMM:lle, joka tekee päätöksen ja hoitaa rahankäyttöön liittyvän hallinnon.

Husu-Kallio lupaa, että hallinto pidetään mahdollisimman kevyenä, vaikka valtion­avustuksia koskevien sääntöjen mukaan toimitaankin.

”On tärkeää, että tarkastelemme yhdessä hevosalan kanssa ennalta, miten tuotot kohdennetaan.”

Selkeät kuviot löytyvät hänen mukaansa varmasti, koska peliyhtiön valmistelu on hevosväen kanssa sujunut tähänkin asti hyvin.

Uuden suuren peliyhtiön tuotoista hevosalan osuus on neljä prosenttia, mikä on arviolta miljardin euron tuotoista 40 miljoonaa.

Suomen Hippoksen puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Lintilä (kesk.) uskoo, että radoilla riittää houkutinta uudistumiseen.

”Rakennamme mittaristoa, jonka mukaan tuotot jaetaan. Niissä painotetaan toiminnan kehittämistä.”

Nykyisin summa käytetään raviratojen toimintakuluihin ja investointihankkeisiin, hevoskasvatuksen tukiin ja alan oppilaitoksille sekä raveihin liittyviin lakisääteisiin toimintoihin kuten tuomaritoimintaan ja antidoping-työhön.

Suomen Hippos saa Fintoton myynnistä arpajaislakiluonnoksen mukaan kolme miljoonaa euroa. Lintilän mukaan summa ei ole välttämättä hevosväkeä tyydyttävä, mutta oleellista on se, mitä uusi yhtiö tuottaa.

”Tämä ei kuitenkaan ole perinteinen liiketoiminnan myynti. Jos valtio ei olisi myöntänyt Fintotolle lupaa pelitoiminnan harjoittamiseen, niin olisi ollut vähän myytävääkään”, hän muistuttaa.

Kolmen miljoonan käytöstä tehdään paraikaa suunnitelmia. ”Ainakin palkintotasoon suunnataan jotain ensimmäiseksi”, Lintilä sanoo.

Raviratojen ja kilpailupäivien määrään ei Hippoksessa oteta tässä vaiheessa kantaa. Ravipäiviä on viime vuosina vähennetty, mutta edelleen ajetaan 565 ravit vuodessa.