Keskustan paine löytää paikkansa oikeisto-vasemmisto-janalla kasvaa

Viimeisimmät tutkimukset piirtävät suomalaisista kaksijakoisen kuvan. Luotamme demokratiaan ja julkisiin instituutioihin kansainvälisesti vertaillen yhä melko paljon, mutta luottamus puolueisiin ja poliittiseen päätöksentekoon on heikentynyt. Talousyhteistyöjärjestö OECD:n vuonna 2024 julkaisemassa selvityksessä vain noin kolmannes suomalaisista ilmoitti luottavansa puolueisiin. Valtioneuvoston Kansalaispulssi-kyselyissä usko hallintoon ja viranomaisiin on pysynyt vakaana, mutta politiikkaan suhtaudutaan aiempaa epäluuloisemmin.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asennetutkimuksen (2025) mukaan suomalaiset kokevat puolueiden erot näkyvämmiksi kuin 2010-luvulla. Silti monet pitävät puolueiden politiikkaa melko samankaltaisena.

Perinteinen oikeisto–vasemmisto-akseli on osittain korvautunut arvomaailmaa mittaavalla liberaali–konservatiivi-janalla. Mutta kun rahaa jaetaan, tai ensi hallituskaudella lähinnä säästetään, totuttu talouspoliittinen erottelu palaa kuvioihin. Talousoikeisto painottaa sopeuttamisessa säästöjä, vasemmistolle maistuvat veronkorotukset, mikä näkyy esimerkiksi SDP:n kaavailemassa ”puolustusverossa”. Nokittelu on jo täydessä käynnissä.

Olipa seuraava kokoonpano millainen tahansa, veronkorotuksilta tuskin vältytään kokonaan. Eroja löytyy niiden painottumisessa. Kiristetäänkö palkkaverotusta ja jos, niin minkä tuloluokkien? Millainen on pääoma- tai yritysverotuksen taso? Entä mille tasolle määritellään tasaveron luonteiset arvonlisävero ja haittaverot?

Suomen talous on vihdoin kääntynyt kasvuun, mutta kuluttajien luottamus ja työllisyys elpyvät hitaammin. Euroopan keskuspankilta odotetaan kuluvalle vuodelle ainakin yhtä koronnostoa, minkä lisäksi sähkön hinnan on ennustettu nousevan talvella. Pakkasia ja elinkustannuskeskustelua odotellessa.

Taloudessa keskikentän pelaajaksi mielletyn keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen kuvaili johtamaansa puoluetta kesäkokouksessa keskustaoikeistolaiseksi. Kaikkia puolueaktiiveja linjaus ei miellyttänyt. Muun muassa keskustanuoret tyrmäsi sen identiteetin kaventamisena kirkastamisen sijaan. Nuorisojärjestö korosti, että jos ”oma kunto on kohdillaan, ei tarvitse katsella vasemmalle tai oikealle, vaan iskeä keskeltä läpi”.

Ongelmana tosin on gallupien perusteella juuri huippukunnon puute. Tämänhetkinen poliittinen ilmapiiri korostaa selkeää puolen valitsemista keskikentän pelinrakentelua enemmän. Kaikkonen vaikuttaa tiedostaneen tämän silläkin uhalla, että yhteen suuntaan kumartaessaan pyllistää toisaalle, kuten gallupkärki SDP:lle. Reilua tai ei, tasapainoilulla jauhautuu näinä aikoina äänekkäämpien jalkoihin.

Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittaja