Valtionosuusuudistus nostaa äyriä kahdessa kunnassa kolmesta
Valtionosuusuudistus pakottaa toteutuessaan 190 kuntaa nostamaan kuntaveroa, Kuntaliitto laskee. Eniten nousisi vero Kinnulassa. Siellä nousu olisi 5,5 prosenttiyksikköä. Kuntalaisten verotaakka olisi silloin 26 prosenttia.
Uudistus horjuttaisi vakavasti monen kunnan mahdollisuuksia järjestää vaaditut palvelut.
”Valtio on vastuussa siitä, että yksittäisellä kunnalla on mahdollisuudet tuottaa palvelut kohtuullisella verorasituksella. Voidaan perustellusti kysyä, loukataanko tätä periaatetta nyt”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo.
Valtionosuuksien uudistuksen eilen julkaistu toinen luonnos ei tuottanut suuria muutoksia ensimmäiseen.
”Oleellinen muutos on, että lausuntoja varten ja hallituksen esityksen pohjaksi on käytössä vuoden 2013 luvut. Se voi kääntää joitain kuntia maksajasta saajaksi”, selvitysmies Arno Miettinen sanoo.
Ensimmäinen versio julkaistiin joulukuussa. Silloin selvisi, että uudistuksessa häviävät eniten kunnat, joissa on iäkäs mutta terve väestö (MT 16.12.).
Monia maaseutukuntia uudistus kohtelee kaltoin, koska niissä väki ikääntyy.
Joulukuun jälkeen 219 kuntaa kommentoi uudistusta. Myönteistä palautetta annettiin kriteereistä ja niiden määrästä. Järjestelmää yksinkertaistetaan vähentämällä laskentaperusteita 48:sta kahdeksaan.
Sen sijaan kriteerien painoista oli erimielisyyttä.
Polvijärvellä harmittaa, että iäkkään väestön tuoma valtionosuus pienenee. Iän painoarvo on esityksessä 70 prosenttia ja sairastavuuden 24. Nykyisin painoarvo on yli 80 prosenttia ja sairastavuuden alle kymmenen.
”Kaikkia uudistuksia perustellaan vanhustenhuollon haasteilla, mutta nyt sitä vaikeutetaan. Koemme sen vääränä”, Polvijärven kunnanjohtaja Pauli Vaittinen sanoo.
Käytännössä esimerkiksi yli 85-vuotiaasta asukkaasta saa uudistuksen jälkeen arviolta 7 000 euroa vähemmän vuodessa kuin nykyisin.
Miettinen perustelee sairastavuuden painon nousua sillä, että terveydenhuoltoon kuluu suurin osa kunnan menoista. Luvut perustuvat Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n vasta julkaistuun tutkimukseen.
”Kunnat myös huomasivat laskelmissa joitain virheitä ja ne on korjattu”, Miettinen sanoo.
Viralliset lausunnot annetaan maaliskuun loppuun mennessä. Sen jälkeen eduskunta käsittelee esitystä huhtikuussa.
Kietäväisen mielestä luonnosta on vaikea kommentoida, sillä perusteluja ei ole avattu, eikä vaihtoehtoisia laskelmia ole tehty.
Miettisen mukaan nyt juuri perusteet ovat aiempaa paremmin saatavilla.
”Nyt on käytössä THL:n tutkimus, uudet talousluvut ja paremmat yleisperustelut”, Miettinen luettelee.
Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
