Uutistausta EKP:n elvytys ei auta Suomea
Euroopan keskuspankki (EKP) päätti viime torstaina laajentaa rahapoliittisia elvytystoimiaan. Joukkolainojen osto-ohjelman jatkaminen ja pankkien miinuskoron jyrkentäminen eivät kuitenkaan helpota Suomen taantumaa. Suomalaiset yritykset eivät hae rahoitusta koska niillä ei ole halua eikä syytä investointeihin.
EU:n tulevaisuuskeskustelussa on väläytelty sellaisia kauhukuvia kuin Grexit ja Brexit. Näillä tarkoitetaan Kreikan eroa eurosta tai Britannian lähtöä EU:sta.
Saksalaisiin laatulehtiin, kuten Frankfurter Allgemeine Zeitungiin on viime aikoina ilmestynyt toistuvasti uusi ruma sana: Fixit. Sillä tarkoitetaan Paavo Väyrysen kokoamaa kansalaisaloitetta, millä tavoitellaan Suomen eroa euroalueesta.
Saksassa leviää nyt käsitys, jonka mukaan Suomen talous on niin surkeassa kunnossa, että kymmenet tuhannet protestoivat suomalaiset haluavat korjata tilanteen palaamalla kansalliseen valuuttaan.
Suomea ja Saksaa on historian mittaan sitonut monta kohtalonyhteyttä. Saksaa kutsuttiin reilut kymmenen vuotta sitten Euroopan sairaaksi mieheksi. Nyt Suomi tunnetaan Saksassa tuolla nimellä.
Saksan talous paistattelee parhaillaan erinomaisessa suhdannenosteessa. Eurovaluutan alhainen kurssi on tuonut Saksan viennille vuoden 2014 alun jälkeen 20 prosentin kilpailuedun euroalueen ulkopuolisiin maihin nähden.
Yleistä taloustilannetta kohentaa myös halpa öljy. Brend-raakaöljyn hinta on yli puolet alempana kuin vuoden 2014 alussa.
Koska vienti vetää, on Saksan työttömyysaste (6%) pudonnut alemmaksi kuin kertaakaan maan yhdistymisen jälkeen.
Hyvä työllisyys tukee kotimaista kysyntää ja vahvistaa veropohjaa.
Kaikki, mikä kannustaa Saksan vientiä, voisi pistää vauhtia myös Suomen talouteen. Näin ei vain tapahdu.
EU-maat keskimäärin ovat siirtyneet kevyeen talouskasvun vaiheeseen. Entinen mallioppilas Suomi kärsii neljättä vuotta taantumasta. Vielä vuosiin 2007–2008 asti Suomi oli Euroopan nopeimmin kasvava talous. Vaikka Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani, niin kannattaa muistaa, että kolmansilla markkinoilla maat kilpailevat keskenään.
Suomen ongelmien taustalla vaikuttavat tietty Nokian ja paperiteollisuuden romahdus sekä Venäjän kriisi, mutta perustava isku Suomen kilpailukyvylle aiheutui jo vuosien 2007–2008 suurten palkkakierrosten seurauksena.
Silloin Suomen palkkataso ampaisi ihan eri tasolle esimerkiksi Saksaan verrattuna. Kuin kohtalon oikusta toteutettiin Saksassa samoihin aikoihin perusteellinen työmarkkinauudistus. Saksan suuret ammattiliitot valitsivat selkeästi puolensa: ne asettivat työllisyyden palkkojen edelle.
Työmarkkinoiden mallia tuskin voi sellaisenaan siirtää maasta toiseen. Tosiasia on joka tapauksessa, että kustannukset Suomessa ovat nousseet verrokkimaita nopeammin ja ovat tuottavuuteen nähden edelleen liian korkealla. Julkinen sektori on kansantuotteeseen verrattuna ylimitoitettu. Näitä vaivoja ei Frankfurtin keskuspankki pysty parantamaan.
Ilman omia sopeutustoimia saadaan Suomen kilpailijamaiden lehdistä vastakin lukea, miten euroalueen pohjoisinta maata heikottaa. Jos se sairas pohjoinen maa yhä pysyy euroalueessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
