KALAJUTTU Hauki kytkyssä

Kevät teki tuloaan ja päivä ylitti jo selvästi yön pituudeltaan. Teeret kukerteli ja ilmassa oli muitakin kevään merkkejä.

Topi, keski-iän jo ylittänyt, etukumaraan painunut ja matalaotsainen maalaismies, kähni ylös ja kampesi nurkan taakse aamutoimille. Yllään hänellä oli flanelliset alushousut, joiden lahkeet oli sidottu nauhoilla kinttuihin. Päällä oli pesemätön piikkopaita. Vanhoista kumiteräkengistä oli varret leikattu.

Toimitukset tehtyään Topi kääräisi sätkän, johon löi iskottimella tulta. Hän imaisi nautinnollisesti henkisavut. Pitäisi lähteä Hummonlaksista kokeilemaan, tulisiko kalaa, hän tuumi. Koko talvi on mennyt kalatta, paitsi sen kerran kun nuottamiehiltä sai mujetta kovalla rahalla.

Topi, akaton mies, oli vapaa menemään ja kulkemaan. Kukaan ei ollut kieltämässä eikä käskemässä. Kerran hän oli tehnyt tarjouksen yhdelle tyskälihaiselle leskelle, mutta siitä ei ollut tullut sen kummempaa.

Topi otti tuvan seinältä sukset, jotka oli syystalvella tervannut. Mukaan lähtivät reppu, katajaiset vavat, silkkisuonisiimat ja kiintokoukkuiset pilkit. Vielä tappikaira kainaloon ja puukko vyölle, ja Topi suunnisti Pyhäjärvelle päin.

Oli jonkinlainen hankikanto, joten sukset kuljettivat melkoista liepakkaa. Topi kulki Hernesaaren salmen kautta Oitin luodolle, jossa yleensä oli ahvenia. Uudella tappikairalla avanto syntyi hetkessä. Topi kaapi kohvat pois ja laski pilkin pohjaan. Muutama nykäys ja pitkä veto, ja silloin jysähti. Siima tarttui kuin seinään.

Topi pohti, oliko pilkki jäänyt kiinni jonkun katiskaan tai peräti pohjaan. Pilkki jorotti aikansa yhdessä kohdassa, mutta alkoi sitten nousta. Topin puhistessa itsekseen kala nousi avannon alle. Hauki se oli, mutta pää ei mahtunut avannosta.

Topi otti repun selästään ja asetteli jäälle. Hän sitoi siiman kantoviilekkeisiin kiinni, ja lähti hiihtämään apua rannan maalaistalosta.

Isännän kanssa kahvitellessa ja tarinoidessa aikaa vierähti. Lopulta isäntä kysyi, oliko Topilla ollut asiaakin. Hän kertoi, että hauki oli kytkyssä avannossa, eikä mahtunut ylös. Isäntä ihmetteli, ettei Topi ollut ottanut asiaa aiemmin puheeksi. Topi tuumi, ettei ollut kysytty.

Isäntä valjasti liinakon aisojen väliin. Suunta otettiin kohti Oitin luotoa. Rantatörmältä laskiessa Topin reppu näkyi mustana pisteenä jäällä. Ruuna juosta jolkotteli, ja pian oltiin repun vierellä. Hauen potkut olivat hiljenneet, eikä se enää välittänyt, kun avantoa suurennettiin tuuralla.

Puolen tunnin päästä avannosta nostettiin mahtava hauki. Isäntä viskasi sen reslareen pohjalle ja meinasi, että kala pitää mitata. Hän arveli sen yli kymmenkiloiseksi. Topi tuumi, että pääasia oli, että se saatiin ylös.

Talolla emäntä sanoi, että hauki oli kuin krokotiili. Puntari osoitti painoksi yksitoista kiloa ja seitsemänsataa grammaa. Vielä kesällä kylillä puhuttiin, että Topi oli saanut pilkillä krokotiilin.

KYÖSTI PULKKINEN

Kesälahti

Emäntä sanoi, että hauki oli kuin krokotiili.

Puntari osoitti

painoksi yksitoista kiloa ja seitsemänsataa grammaa.

Avaa artikkelin PDF