VERKOSSA SANOTTUA Muuntogeenistä soijaaei haluta Suomeen
Viime viikon kiverimmät kommentit
tuotti MT:n uutisointi
muuntogeenisen soijan lisääntyvästä osuudesta. Lukijoita painaa huoli muuntogeenisten raaka-aineiden ujuttautumisesta ruokaketjuun.
”Kaupan hyllyltä ei löydy juurikaan mitään, missä ei olisi maissiperäisiä aineita. Merkittävimmät ovat glukoosi-fruktoosisiirappi sekä maissitärkkelys kaikissa muodoissaan. Näille sitten löytyykin valtava
määrä harhaanjohtavia nimikkeitä ja koodeja. Ne ovat kuitenkin peräisin geenimuunnelluista maissiraaka-aineista”, Jukkis kirjoittaa.
Tuontisoijaa voisi korvata kotimaisella härkäpavulla.
Kuluttajallekin tarjotaan vaihtoehtoa: ”Jos haluaa
puhdasta luomulihaa ilman, että lihakarjaa on kasvatettu antibiooteilla, lääkkeillä, hormoneilla ja geenimuunnelluilla soijalla ja viljalla, niin ainoa vaihtoehto on ostaa suoraan luomutuottajalta lihat”,
Erittäin huolestunut kirjoittaa.
Toinen uutinen kertoi muuntogeenisen soijan vallanneen 81 prosenttia soijan viljelyalasta.
Muuntogeenisen soijan pelätään aiheuttavan terveyshaittoja.
Nimimerkki Herätys nostaa esiin, että suuryritysten edut voivat jyrätä kuluttajan terveyden ylitse.
Ismo Heinisuo toppuuttelee: ”Monsanto on firma, joka myy sekä tuhoojankestävää gm-maissia että rikkakasvien torjuntaan glyfosaattia. Asiakas säästää ostaessaan kestävää maissia, koska glyfosaattia on ostettava
vain vähäsen rikkakasvien torjuntaan. Kumpaakaan ei tietenkään ole pakko ostaa.”
”Monsantolla ei ole monopolia geenimuunteluun. Sillä ei ole patenttia kehittämiinsä kasveihin, vaan niihin menetelmiin, joilla ne on aikaansaatu. Paperikone sisältää satoja patentteja, mutta lopputuote paperi ei ole patentoitu”,
Heinisuo jatkaa.
Kommentoijat ovat samaa mieltä MTK:n kanssa siitä, että yhdyskuntien viemäriliete ei sovi pelloille.
”Olen täysin samaa mieltä siinä, että nykyiset lietteet eivät
sovellu lainkaan elintarviketuotantoon käytettäville pelloille. Tuskin tulevaisuudessakaan tilanne juuri paranee. Lääkkeiden ja huumeiden lisäksi viemäreihin kaadetaan ties mitä kotitalouskemikaaleja”, Aulis Ansalehto kirjoittaa.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
