Apulaiskomentaja, eversti Sviatoslav Palamar jäi Venäjän sotavangiksi Mariupolissa. Kuva: Taneli Laine
Ukrainan taktiikka murskaa vastustajia linjojen takana ‒ samaan aikaan venäläiset yrittävät päälle jopa moottoripyörillä
Ukraina iskee nyt Venäjän selustaan. Vastustaja käy jopa epätoivoisiin hyökkäyksiin, sillä ”Venäjällä käskyt on toteutettava järjettömyydestä huolimatta.”
Armeijakunnan delegaatio piti torstaina tiedotustilaisuuden eduskunnassa vierailun jälkeen. Kuva: Taneli LaineUkraina on onnistunut monin paikoin muuttamaan sodan voimasuhteita iskemällä syvälle venäläisten selustaan, kertoo Ukrainan kansalliskaartiin kuuluvan Azovin armeijakunnan apulaiskomentaja, eversti Sviatoslav Palamar.
Palamar vieraili Helsingissä osana Azovin delegaatiota, joka tapasi Suomen valtionjohtoa eduskunnassa.
Jo pitkään hitaasti liikkuneella rintamalla keskeisin muutos liittyy Ukrainan kykyyn vaikuttaa taisteluihin Venäjän etulinjan takana.
”Me tuhoamme kuljetusreittejä, varastoja sekä henkilöstöä 150 kilometrin syvyyteen”, Palamar kertoo.
Iskuja tehdään paikoin tätäkin kauemmas. Tavoitteena on heikentää vihollisen hyökkäyskykyä. Ukrainalaiset kuvaavat pystyvänsä käytännössä kontrolloimaan venäläisten huoltoreittejä ja ryhmittymistä selustassa, mikä heijastuu suoraan etulinjan tilanteeseen.
Droonit ovat keskeinen osa taistelua, mutta ukrainalaisten mukaan ne eivät yksin ratkaise sotaa. Kyse on yhdestä työkalusta muiden joukossa, ja teknologinen etu voi olla lyhytikäinen: uutta keksintöä seuraa nopeasti vihollisen vastatoimi.
Myös perinteinen sotakalusto on säilyttänyt merkityksensä. Tykistöä, panssaroituja ajoneuvoja ja taistelupanssarivaunuja tarvitaan edelleen, vaikka laajamittaiset läpimurrot eivät nykyisessä taistelutilanteessa juuri onnistu. Jos tai kun maata vallataan suurempia määriä, tarvitaan siihen jalkaväkeä sekä ajoneuvoja.
Venäläisen doktriinin mukaan käskyt on toteutettava järjettömyydestä tai epätoivoisesta tilanteesta huolimatta.
Vastustaja on Palamarin mukaan mukauttanut taktiikkaansa rintaman pattitilanteessa. Koska suuret liikkeet osapuolten välisellä kuoleman vyöhykkeellä eivät onnistu, venäläiset tekevät nopeita muutamien sotilaiden hyökkäyksiä moottoripyörillä.
”Huonolla säällä tällainen hyökkäys voi onnistua, mutta jää silloinkin ilman suojaa”, huomauttaa ylivääpeli Ihor Shelepionok.
Venäläisten suhtautuminen tappioihin on kylmäävä. Yksittäiset moottoripyöräilijät jäävät usein viimeiselle matkalleen mitään saavuttamatta.
”Venäläisen doktriinin mukaan käskyt on toteutettava järjettömyydestä tai epätoivoisesta tilanteesta huolimatta.”
Ylivääpeli Ihor Shelepionok vasemmalla. Kuva: Taneli LainePalamar kuvaa Ukrainan ja Venäjän armeijoiden eroa perustavanlaatuiseksi. Ukrainassa päätöksentekoa on hajautettu.
”Meidän johtajamme saavat soveltaa taitojaan tilanteen mukaan”, hän sanoo ja korostaa Azovin vastuuta omista joukoista.
Armeijakunta sai alkunsa Krimin valtaamisen jälkeen vuonna 2014. Sodan edetessä vapaaehtoisjoukko kasvoi pataljoonasta suureksi ja kokeneeksi organisaatioksi.
Azov sai aikanaan myös kyseenalaista mainetta äärioikeistolaisista yhteyksistä. Palamarin mukaan tässä on erehdytty.
”Armeijakunnan leimaaminen äärioikeistoksi on kalliilla öljyrahalla rahoitettua Venäjän propagandaa.”
”Jos joku leimaa oman maan puolustamisen sotilaallista hyökkääjää vastaan äärioikeistolaiseksi, on hän väärässä.”
”Suomalaisia on useita, ja he ovat tehokkaita”
Azovin hyvästä maineesta kotimaassaan kertoo se, että se onnistuu houkuttelemaan riveihinsä vapaaehtoisia jopa muuta armeijaa enemmän, vaikka maa kärsii laajasti miehistöpulasta. Johdon mukaan syynä on panostus yksittäiseen sotilaaseen.
”Kiinnitämme paljon huomiota sotilaidemme varustamiseen ja terveydestä huolehtimiseen. Palveluksessa ylläpidetään jatkuvaa kiertoa lepojaksojen takaamiseksi.”
Yksikkö ei aktiivisesti rekrytoi ulkomailta, mutta vapaaehtoisia on liittynyt mukaan eri maista. Myös Suomesta.
”Suomalaisia on useita, ja he ovat tehokkaita”, Palamar sanoo.
Azovin armeijakunnan keski-ikä on muuta armeijaa nuorempi. Joukkoon liittyy vapaaehtoisina myös alle 25-vuotiaita, jotka eivät muuten olisi asevelvollisuuden piirissä.
Nuorten nähdään tuovan mukanaan joustavuutta ja valmiutta omaksua nopeasti uusia toimintatapoja. Yksikkö hakee aktiivisesti myös muuta osaamista kuin perinteistä sotilastaustaa, kuten IT-, logistiikka- ja viestintäammattilaisia.
”Se on kuin ison liiketoiminnan johtamista. Avoimuus on valttimme”, kuvailee Shelepionok.
Tiedotustilaisuuden medialle järjestivät suomalaiset yhdistykset Lion Defence Team ry ja Konkreettista apua ry. Kuva: Taneli LaineAzovin tunnetuin tulikaste oli Azovstalin terästehtaan puolustus Mariupolissa keväällä 2022. Taistelut ylivoimaista vihollista vastaan kestivät 86 päivää ja päättyivät lopulta antautumiseen. Satoja taistelijoita, Palamar heidän joukossaan, joutui sotavangeiksi.
Palamar kertoo kokeneensa vankeudessa kovaa kohtelua.
”He tekevät sotarikoksia, kiduttavat ja tappavat vankejaan Geneven sopimuksesta välittämättä.”
Noin 700 Azovin taistelijaa on edelleen Venäjän vankeina. Palamar itse vapautui vankienvaihdossa ja palasi myöhemmin johtotehtäviinsä.
”Sodanjohto on jatkuvaa tasapainottelua kauhujen, kuolemanvaaran ja oman henkilöstön hyvinvoinnin varmistamisen välillä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
