Savonlinnan Särkijärvi on eloton läheisen kaivoksen vuotojen seurauksena. Kuva: Petteri Kivimäki
Video: 1990-luvulla suljetusta kaivoksesta valuu edelleen rikastusjätettä ympäristöön – ”Tämä on täysin tuhoutunut järvi, tässä ei elä mikään”
Kun Särkijärven ympäristötuho tuli ilmi kolme vuotta sitten, teki Savonlinnan kaupunki rikosilmoituksen sekä Etelä-Savon ely-keskuksen että kaivosyhtiön toiminnasta.Savonlinna
Laukunkankaan kaivosalueen läheisyydessä maa on värjäytynyt happaman valuman vaikutuksesta. Kuvassa Savonlinnan kaupungin ympäristöinsinööri Hanne Turunen ja entinen ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen. Kuva: Petteri KivimäkiLaukunkankaan nikkeli-kuparikaivos oli toiminnassa Enonkoskella 1984–1994. Kaivoksesta louhittiin kokonaisuudessaan 8,4 miljoonaa tonnia maa-ainesta.
Vaikka kaivoksen toiminta lakkasi 30 vuotta sitten, purkautuu sen rikastushiekkajätealtaasta edelleen hapanta valumaa ympäröiville alueille. Kaivosalue sijaitsee Savonlinnan rajan tuntumassa ja sen ympäristövaikutukset kohdistuvat Savonlinnan puolelle.
”Louhinta ei ole aiheuttanut ympäristötuhoja, vaan rikastus. Pääasiallinen haitan aiheuttaja on ollut rikastustoiminnassa käytetystä rikkihaposta syntyvät sulfaattiyhdisteet”, Savonlinnan kaupungin ympäristöinsinööri Hanne Turunen kertoo.
”Louhinta itsessään ei niinkään ole aiheuttanut ympäristötuhoja, vaan rikastus.” Hanne Turunen
Savonlinnan kaupungin emeritus-ympäristöpäällikkö ja kaivosaktivisti Matti Rautiainen kertoo, että 2000-luvun alussa silloinen Etelä-Savon ympäristökeskus (nyk. ely-keskus) lopetti kaivosympäristön tilan seurannan.
”Kaivokselle oli määrätty vesiylioikeuden päätöksellä yksi laillinen suunta, jonne vesiä saa johtaa: Sortavalanjärvi. 2021 keväällä alkoi kuitenkin tulla yhteydenottoja paikallisilta ihmisiltä koskien läheisen Särkijärven tilaa”, Rautiainen sanoo.
”Kävi ilmi, että sinnekin oli – täysin lupapäätöksen vastaisesti – johdettu kaivoksen rikastehiekkajätealtaan suotovesiä. Jätealtaan pohjaa ei ole tiivistetty eikä pato ei ole tiivis, vaan vuotaa joka suuntaan. Toiseksi laittomiin suuntiin oli jopa tehty ojituksia.”
Vuoto eri suuntiin jatkuu edelleen.
”Sortavalanjärvi ja Särkijärvi ovat kuolleita järviä. Myös läheisissä Polvijärvissä on havaittu tuhoja, muttei vastaavassa mittakaavassa.”
Kyseiset järvet laskevat Saimaaseen kuuluvaan Haukiveteen, jota Savonlinnan kaupunki käyttää vedenhankintaansa. Haukivedellä sijaitsee Linnansaaren kansallispuisto, joka on saimaannorpan esiintymisaluetta.
Kaivosaktivistin mukaan Särkijärven vesi on kauttaaltaan rikkihapon kirkastama.
”Pohjan osin valkoinen väri ei tule hiekasta vaan saostuneen lietteen päällä kasvavasta pohjakasvista, joka sietää happoa ja on vallannut kauttaaltaan järven pohjan. Tämä on täysin tuhoutunut järvi, tässä ei elä mikään eliölaji.”
”Sortavalanjärvi ja Särkijärvi ovat kuolleita järviä.” Matti Rautiainen
Kun Särkijärven ympäristötuho tuli ilmi kolme vuotta sitten, teki Savonlinnan kaupunki rikosilmoituksen sekä Etelä-Savon ely-keskuksen että kaivosyhtiön toiminnasta. Lisäksi tehtiin kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle ely-keskuksen viranomaistehtävien laiminlyönnistä.
”Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu oli, ettei kantelu johtanut toimenpiteisiin. Tutkintapyyntöön emme voi ottaa kantaa. Asia on viranomaisen käsittelyssä”, Etelä-Savon ely-keskuksen ympäristönsuojelun ja vesienkäytön palvelut -yksikön päällikkö Eira Luokkanen vastaa MT:lle.
Vuonna 2021 Etelä-Savon ely-keskus lähti yhdessä Enonkosken kunnan ja kaivosyhtiö Outokumpu Mining Oy:n kanssa selvittämään vanhan kaivosalueen ympäristövaikutuksia.
”Alueelta purkautuu hapanta valumaa lähiympäristön pienvesiin. Alkuperäisen suunnitelman mukaan rikastushiekka-altaan purkuvesien pitäisi kulkeutua Sortavalanjärveen ja sitä kautta Saimaan Haukiveteen. Ilmeisesti rikastushiekka-altaan sisäisen vesipinnan vaihtelun seurauksena vettä on purkautunut muihinkin suuntiin”, Luokkanen kertoo.
Luokkasen mukaan lupaviranomaisen määräämä jälkitarkkailu päättyi 2000-luvun alussa.
”Lähtökohtaisesti toiminnoille, joiden ympäristölupa on rauennut ja jälkitarkkailu päättynyt, ei ole seurantavelvoitteita. Lopetettujen alueiden vesistöpäästöjen valvontaa voivat tehdä sekä kunnan että valtion ympäristönsuojeluviranomaiset.”
Suljettuja kaivosalueita, niiden tilaa sekä mahdollisia toimenpidetarpeita ja vastuukysymyksiä on kartoitettu valtion rahoituksella koko maassa.
”Tilanteet vanhoilla kaivosalueilla ovat hyvin vaihtelevia, nekin kun ovat oman aikansa lapsia.”
”Lähtökohtaisesti toiminnoille, joiden ympäristölupa on rauennut ja jälkitarkkailu päättynyt, ei ole erityisiä seurantavelvoitteita.” Eira Luokkanen
Luokkasen mukaan kaivoksen rikastushiekka-altaan ympäristössä on uomia, joihin on kulkeutunut hapanta valumaa.
”Uomiin on saostunut rautasulfaattia ja arvion mukaan alhainen pH on tappanut pieneltä suoalueelta puita. Rikastushiekkaa ei tietojen mukaan ole valunut ympäristöön, vaan rikastushiekka-altaasta on suotanut vettä ympäristöön.”
Luokkasen mukaan seuraavaksi laaditaan suunnitelma, jonka avulla rikastushiekka-altaasta kulkeutuvat vedet saadaan hallitusti kulkemaan alkuperäiseen kosteikkokäsittelyyn.
”Kaivosyhtiö teettää alueella kattavia ympäristötutkimuksia ja aikomuksena on kunnostaa ympäristöä. Asia etenee ihan mallikkaasti, mutta ikävä kyllä vahinko on jo tapahtunut ja vaikeasti korjattavissa”, ympäristöinsinööri Turunen kommentoi.
Happamat valumat kaivoksen rikastehiekka-alueilta ovat jättäneet jälkensä ympäristöön. Kuva: Petteri KivimäkiMarjo-Riina Alhainen kirjoitti MT:n mielipidekirjoituksessa Kuolleiden järvien karmea perintö tilanteesta Laukunkankaan vanhan kaivosalueen ympäristössä.
”Kirjoitin aiheesta ensimmäisen kerran 2021, tekstissä Kuollutta järveä ei saa enää henkiin (MT 1.9.2021). Nyt halusin tarkastella, mitä järvelle on tapahtunut kolmessa vuodessa. Ei mitään. Toinen syy kirjoittamiselle oli, että nämä kaivostuhot ovat melko vaiettu aihe. Suomessa on edelleen 19:n lopettaneen kaivoksen vakavat ympäristötuhot korjaamatta. Kajak-raportit kertovat tuhoista”, Alhainen kommentoi.
Ympäristötuho Enonkoskella ja Savonlinnassa on Alhaisen mukaan merkittävä ja huolestuttava.
”Jätealueen vuodot ojissa ovat omin silmin nähtävissä. Kaksi järveä on kuollut ja jätealueen myrkyt valuvat joka päivä eteenpäin norpan elinalueille Saimaaseen.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
