Toimivaa ei kannata korjata Metsähallituksessa

Valtion metsä- ja maaomaisuutta hoitavassa Metsähallituksessa kuohuu. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ajaa Metsähallituksen metsätalouspuolen yhtiöittämistä. Aikataulu on nopea, uuden yhtiön haluttaisiin aloittavan jo ensi vuoden alusta.

Yhtiöittämishanke on saanut laajaa vastustusta muun muassa kunnissa, ja myös Metsähallituksen henkilöstöedustajat ovat yksimielisesti hanketta vastaan. Pääjohtaja Jyrki Kangas erosi protestiksi Metsähallituksen yhtenäisyyttä uhkaavalle hankkeelle.

Metsätalouden yhtiöittämistarvetta on perusteltu kilpailuneutraliteetin nimissä vetoamalla EU:n Destiaa koskevaan kannanottoon. Tässä asiantuntijanäkemykset menevät kuitenkin vahvasti ristiin.

Jopa Euroopan komissio on todennut, ettei Destia-päätöksestä voi vetää yleistä yhtiöittämisvelvoitetta valtion organisaatioihin.

Vertailu luonnonvarojen hallinnan ja käytön järjestämisestä Euroopan eri maissa osoittaa selvästi ratkaisuvaihtoehtojen moninaisuuden.

Suomessa yhtiöittämishankkeella haetaan myös valtion metsien tehokkaampaa hyödyntämistä ja siten lisää tuloja valtiolle. Nykyisellään Metsähallituksella on lukuisia yhteiskunnallisia velvoitteita, ja metsätalouden liiketoiminta on erotettu sekä kirjanpidollisesti että toiminnallisesti julkisista hallintotehtävistä.

Käytännön toiminnassa on saavutettu merkittäviä synergiaetuja muun muassa suojelualueiden ennallistamistöissä metsureiden vuokrauksella ja sopimusyrittäjien kanssa konetöistä neuvotellen.

Metsänhoitajaliitto katsoo, että kaavailtu metsätalouden yhtiöittäminen rikkoo Metsähallituksen hyvää taloudellista tulosta ja merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä tuottavan synergisen kokonaisuuden. Nyt on lähdetty väkisin korjaamaan toimivaa konetta.

Yhtiöittämisellä on suuri vaikutus sekä henkilöstöön että paikallisen väestön elinoloihin ja aluetalouteen erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Yleiset yhteiskunnalliset tavoitteet, kuten monimuotoisuuden vaaliminen tai matkailun ja työllisyyden huomioon ottaminen, jäisivät väistämättä toissijaisiksi. Muutoinhan kilpailuneutraliteetti ei toteudu muihin metsäyhtiöihin verrattuna. Erittäin huonosti yhtiökonsepti sopii porotalouden ja saamelaisasioiden hoitamiseen.

Metsähallitusta koskevan lainsäädännön valmistelu on pidetty suppeassa piirissä MMM:ssä. Reaktiot ovat olleet kielteisiä, kun valmis yhtiömalli on esitelty ainoana vaihtoehtona ja ilman osallistumismahdollisuutta valmisteluun. Paradoksi asiassa on, että Metsähallitus itse on ollut Suomessa edelläkävijä osallistavassa suunnittelussa.

Vielä ei ole myöhäistä korjata kurssia. Kansallisomaisuutemme hallinta ja käyttö ovat niin merkittäviä asioita suomalaisessa yhteiskunnassa, että Metsähallitusta koskeva valmistelu tulee tehdä uudelleen, eri vaihtoehdot avoimesti punniten ja asianosaiset laajasti osallistaen.

Tavoitteena tulee olla toimintakykyinen Metsähallitus, jossa säilyvät nykyisen konsernin synergiaedut ja jossa voidaan tuottaa jatkossakin tehokkaasti valtion metsien ja vesien hallintaan perustuvaa hyvinvointia.

Ahti Paavonen

puheenjohtaja

Metsänhoitajaliitto

Tapio Hankala

toiminnanjohtaja

Metsänhoitajaliitto

Avaa artikkelin PDF