”Nauta tykkää mennä valoa päin”
Muhoksella rakennetaan paraikaa teurastamoa. Viskaalin teurastamo aloittaa toimintansa syyskuun alussa. Teurassalikalusteet saapuvat ensi kuussa.
Kolmeen kerrokseen rakennettava teurastamo voi teurastaa kuusi eläintä tunnissa. Tavoitteena on teurastaa 35 nautaa päivässä.
Yrittäjä Tuula Kukkola-Räinä kertoo, että teurastamo kasvoi suunnitelmien edetessä pienteurastamoa suuremmaksi.
”Halusimme teurastaa omat eläimet lähellä ja tehdä sen mahdollisimman eettisesti ja eläinystävällisesti.”
”Tuntui, että Pohjois-Suomessa on kova tarve teurastamoille. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on paljon lihatiloja. Jos tila haluaa olla riippumaton isoista lihataloista, eläimet joutuu viemään aika kauaksi.”
Viskaalin tila kasvattaa lihakarjaa. Lisäksi teuraaksi on tarkoitus ostaa nautoja, lampaita ja hevosia. Myös rahtiteurastusta tehdään.
Teurastamolla on luomuluvat. Se tarkoittaa, että eläinten käsittelyssä ei käytetä lainkaan sähköpiiskaa. Lisäksi luomuliha on pidettävä prosessissa erillään muusta lihasta.
Viskaalin teurastamossa lehmät pystytään tarvittaessa lypsämään. Vastaanottonavettana on lietelantanavetta. Kumimatot lattioilla estävät liukastumisia ja tapaturmia, luettelee teurastamovastaava Aaro Vesala.
”Kulkureitit on tehty siten, että 90 asteen käännöksiä ei ole.”
”Eläimen luontaista käytöstä käytetään apuna eteenpäin kulkemisessa. Otetaan huomioon, että nauta tykkää mennä valoa päin ja nousta ylöspäin.”
Tainnutusmenetelmäksi Viskaalin teurastamoon tulee pulttipistooli.
Navettaan pohdittiin aluksi ryhmäkarsinoita, mutta Vesalan mukaan tutkimus osoittaa, ettei eläin stressaannu yhtä paljon, kun se saa olla yksittäiskarsinnassa.
”Meillä on sen verran pieni yksikkö verrattuna muihin suomalaisiin toimijoihin, että koemme, että meillä on mahdollisuus tähän”, Vesala viittaa panostuksiin eläinten hyvinvointiin.
Atrian Kauhajoen nautateurastamon laajennus valmistui vuodenvaihteessa ja loppuja saneerauksia viimeistellään nyt. Kuopion teurastamo sulki ovensa vuoden lopussa.
Kauhajoen teurastamo on nyt Suomen suurin ja Euroopan neljän suurimman joukossa. Vajaan 20 000 neliömetrin tiloista 7 000 neliömetriä on uutta pintaa ja 5 000 neliömetriä saneerattua.
Atria Suomen tekninen johtaja Tapani Potka kertoo, että tunnissa teurastetaan nyt 80 eläintä. Määrä on mahdollista nostaa 90 eläimeen.
”Eläimen hyvinvointiin on pyritty kiinnittämään huomiota”, Potka kertoo.
Salmiakinmuotoiseen navettaan mahtuu 400 eläintä. Naudat levähtävät siellä ennen teurastusta. Muoto tulee siitä, että teräviä kulmia on pyritty välttämään: se lisää eläinten kulkemisen jouhevuutta. Karsinat ovat korkeita, jotta eläimet pysyvät rauhallisina.
Potkan mukaan ajatuksena on, että eläin pääsee tainnutuspaikalle rauhassa. ”Ei ole hälinää ympärillä.”
Tainnuttimien kapasiteetti on Potkan mukaan entistä korkeampi. Kauhajoellakin on käytössä pulttipistoolitainnutus.
Koko teuraslinjan matkalle on rakennettu kouru, jolla pyritään estämään valumien leviäminen lattioilla.
Lisäksi tuotantoalueiden lattian liukkauteen on puututtu epoksipinnoitteella, jossa on karheutta.
Puolitoista vuotta kestävässä remontissa uusittiin myös lihanleikkaamon tilat ja ohjausjärjestelmä. Uusittu ohjausjärjestelmä mahdollistaa Potkan mukaan jäljitettävyyden läpi tuotantoprosessin.
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
