”Voi ylimielisyyttä!” Keskustan välikysymys sytytti yön tunneille kestäneen maatalouskiistan

Eduskunnan täysistunto pui keskiviikkona keskustan välikysymystä maatalouden ja maaseudun ahdingosta. Keskustelua käytiin lopulta lähes tyhjentyneessä salissa melkein yön tunneille saakka.

Välikysymys kyseenalaisti hallituksen toimien riittävyyden tilanteessa, jossa Suomen maatalouden kannattavuus on pudonnut EU:n heikoimmaksi ja tuotantokustannukset edelleen kasvavat.

Keskusta vaatii hallitukselta muun muassa kansallista kriisipakettia, energiaveron lisäpalautuksen jatkamista sekä tuotantorakennusten kiinteistöveron määräaikaista poistamista. Lisäksi valtio pitäisi puolueen mukaan velvoittaa korvaamaan afrikkalaisen sikaruton aiheuttamia menetyksiä.

”Voi ylimielisyyttä! Kaikki on hyvin hallituksen mielestä, älkää valittako viljelijät”, sanoi puheenvuorossaan välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Anne Kalmari (kesk.).

"Eletäänkö hallituksessa lainkaan samaa arkea kuin maatiloilla ympäri Suomea", kysyi Eerikki Viljanen (kesk.).

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kiisti hallituksen epäonnistuneen.

Essayah kertoi hallituksen luoneen noin 140 miljoonan euron tukikokonaisuuden maatiloille. Siihen sisältyvät 20 miljoonan euron lisäys energiaveron palautukseen, 8,8 miljoonan euron EU-kriisituki, sen 17,5 miljoonan euron kansallinen täydennys sekä luonnonhaittakorvauksen korottaminen 65 miljoonalla eurolla.

Lisäksi sikataloudelle valmistellaan noin 10 miljoonan euron tukea ja peltojen korvauskelpoisuuksia laajennetaan noin 20 miljoonalla eurolla.

Myös maatilojen maksuvalmiutta helpotetaan maksamalla yli 240 miljoonaa euroa tukien ennakkomaksuja tavallista aikaisemmin.

Eerikki Viljanen (kesk.) sanoi sen olevan häpeällistä, että huoltovarmuutta pidetään yllä ulkomailta tuotavalla viljalla. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Essayahin mukaan kannattamattomuuspuheita vääristää kaikkien 40 000 maatilan laskeminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Hän viittasi Luonnonvarakeskukseen, jonka mukaan 23 500 suurinta maatalous- ja puutarhayritystä tuottavat yli 90 prosenttia alan kokonaistuotannosta.

”Niiden kannattavuuskerroin on 0,3”, Essayah sanoi.

Lopuista noin 17 000 yrityksestä suuri osa on hänen mukaansa sivutoimisia.

”Ei kaikilla tiloilla niin huonosti mene. Se on ennen kaikkea viljanviljely, joka on kriisissä”, sanoi myös illan viimeisten joukossa puhunut Pertti Hemmilä (kok.).

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) myönsi maatalouden kannattavuuden olevan edelleen ”valtava ongelma”. Hänen mukaansa 140 miljoonan euron kokonaisuus on se lisäpanostus, jonka hallitus pystyy nykyisessä julkisen talouden tilanteessa tekemään.

Muiden muassa kansanedustajat Ritva Elomaa (ps.) ja Jenna Simula (ps.) huomauttivat, ettei keskusta ole aiemmin hallituksessa istuessaan ratkaissut maatalouden ongelmia.

Ruokaketjun epätasapainosta vallitsi eduskunnassa laaja yhteisymmärrys. Puheenvuoroissa katsottiin viljelijän kantavan enimmän osan tuotannon riskeistä mutta saavan liian pienen osuuden ruoan hinnasta. Päivittäistavarakaupan kahden suurimman toimijan menettelyä arvosteltiin useammasta puolueesta.

Hallituspuolueiden edustajat korostivat elintarvikemarkkinalain uudistuksia. Oppositio taas katsoi, etteivät muutokset vielä näy tuottajien saamissa hinnoissa.

SDP vaati maataloustukien laajempaa uudistamista ja niiden kohdentamista aktiiviviljelijöille.

”Me haluamme maataloustuet remonttiin”, Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi.

Vihreät ja vasemmistoliitto vaativat lisää panostuksia muun muassa kasvispohjaiseen tuotantoon, biokaasuun ja kierrätysravinteisiin.

Keskusta, SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ilmoittivat, etteivät ne anna hallitukselle luottamusta.