Uimataidottomuuteen liittyy häpeää ja vaikenemista – Suomessa hukutaan useammin kuin muissa Pohjoismaissa

Viime kesän lämmin sää näkyi hukkumistilastoissa. Heinäkuun helteillä lähes joka päivä joku uimassa ollut hukkui. Kuva: Kimmo Haimi

68-vuotias mies lähti Virmasvedellä Tervossa kokemaan verkkoja.

Verkot olivat vain noin sadan metrin päässä rannasta. Pelastusliivejä ei ollut mukana.

Verkkoja kokiessaan mies putosi veteen ja vajosi pinnan alle. Putoaminen nähtiin rannalta ja pelastustoimet aloitettiin heti, mutta mies menehtyi.

Juhannuksena 13:a ihmistä kuljettanut moottoroitu avovene upposi Rantasalmella. Nelikymppinen mies vajosi pinnan alle ja hukkui. Samana päivänä iäkäs nainen sukelsi kesäasuntonsa laiturilta veteen ja koki saman kohtalon.

Marraskuussa kolmikymppinen mies halusi esitellä kavereille uimataitojaan. Hän pystyisi uimaan vaikka kylmässä merivedessä. Ei pystynyt. Mies hyppäsi Helsingin Pitkältäsillalta veteen ja hukkui.

Kaikki tapaukset ovat viime vuodelta. Suomessa hukkuu asukaslukuun suhteutettuna selvästi enemmän ihmisiä kuin muissa Pohjoismaissa.

Mistä se voi johtua?

Tuhansien järvien maa tuo haastetta. Olemme paljon vesistöjen äärellä, kertoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) koulutussuunnittelija Anne Hiltunen. Itä-Suomessa ihmisiä hukkuu väkilukuun suhteutettuna vielä maan keskiarvoa enemmän.

Myös alkoholi vaikuttaa.

Yli puolet hukkumiskuolemiin johtavista onnettomuuksista on tapahtunut alkoholin vaikutuksen alaisena.

”Meillä puhutaan kolmen H:n säännöstä: helle, humala ja huolimattomuus. Nämä kun toteutuvat, hukkumiset yleistyvät.”

Uimataidon puutteen vaikutusta on vaikeampi arvioida, vaikka asiaa on tutkittukin. Aiheeseen liittyy myös häpeää.

”Uimataito on niin henkilökohtainen juttu, etteivät omaiset aina ole edes varmoja, osasiko hukkunut uida.”

Toisaalta uimataitoonsa voi luottaa liikaakin: vedessä voi saada yllättäen krampin tai sairauskohtauksen.

Keski­-ikäiset miehet ovat tilastoissa yliedustettuina.

”Keski-ikäisillä miehillä asenne on ongelma. Ajatellaan, ettei minulle satu mitään. Minähän en niitä pelastusliivejä laita. On käyty nuoruudesta asti verkoilla, mutta ikää onkin enemmän eikä motoriikka enää pelaa.”

Oma lukunsa ovat vanhemmat, jotka jättävät lapsensa rannalla vartioimatta.

Ruotsissa palomiehet tempaisivat ja keräsivät rannalta älypuhelimet pois kädestä sellaisilta vanhemmilta, joiden lapset leikkivät vedessä.

Myös SUH otti aiheeseen kantaa. ”Voi se puhelimen sijaan olla kirja tai lehti. Pieniä lapsia pitää vahtia herkeämättä.”

Elokuvista tuttu dramaattinen käsien heilutus ja apua-huudot harvoin pätevät oikeasti.

”Hukkuminen on hiljainen tapahtuma. Hukkuva ihminen keskittyy hapen saamiseen eikä pysty tekemään omaa hätäänsä huutamalla tiettäväksi.”

Turvallisesti mökkivesillä

1. Jos uit pitkiä matkoja, ui rannan suuntaisesti ja niin, että jalat ylettyvät pohjaan.

2. Laita pelastusliivit päälle, vaikka et mene veneellä kauaksi rannasta. Vaikka osaat uida, voit iskeä pääsi veneen kaatuessa tai saada krampin. Lapsille on hyvä pukea pelastusliivit päälle, kun he leikkivät rannan läheisyydessä.

3. Jos mahdollista, älä ui yksin. Hukkuminen on usein äänetön tapahtuma, joten kaverilla on oltava sinuun näköyhteys.

4. Alkoholi ja uiminen eivät sovi yhteen.

Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry