Perinneperuna pääsi Mannerheimin kotipihaan

Kuva: Luke / Elina Kolehmainen

Vaaniin Herkku -niminen perunalajike yllätti perinteisistä viljelykasveista kiinnostuneet suomalaiset keväällä. Luonnonvarakeskus (Luke) kertoi tuolloin aiemmin tuntemattomasta lajikkeesta, ja nyt siitä on jo saatu lisätietoa yleisöpalautteen ansiosta.

Perunan Lukeen toimittanut Heimo Outola arveli olevansa lajikkeen ainoa viljelijä nykymaailmassa. Hänen sukunsa on ylläpitänyt sitä yli sata vuotta. Uutisoinnin ansiosta muutama muukin vaaniilaisen viljelijä on kuitenkin ilmoittanut itsestään.

Vaaniin Herkku päätyi saman tien arvokkaaseen paikkaan. Joitakin kappaleita istutettiin keväällä Louhisaaren kartanolinnan hyötypuutarhaan Maskussa Varsinais-Suomessa. Nyt marsalkka Mannerheimin syntymäkodin pihalla puskee jo vihreää vartta.

1700-luvun mallin mukainen hyötypuutarha perustettiin ensimmäisen kerran tänä kesänä. Vaaniin herkku sopii tänne loistavasti, kertoo tutkija Maarit Heinonen Lukesta.

Luke tutkii ja säilyttää perinteisiä suomalaisia viljelykasvien lajikkeita.

"Ne ovat geenipankki ruuantuotannollemme – talletus, josta emme vielä tiedä mihin sitä tarvitaan."

Vaaniin Herkku on väriltään syväsilmäinen ja väriltään sinipunainen.

Luken blogissa Maarit Heinonen kertoo, että perimätiedon mukaan lajike tuli satakuntalaisen ruotusotamiehen mukana Kiukaisiin 1760-luvulla. Sitä viljeltiin myös Eurassa Vaaniin kartanossa, josta se levisi lähialueiden torppiin.

Se, että vanha lajike on säilynyt näin kauan, on pienoinen ihme.

Ne ovat säilyneet erityisominaisuuksiensa vuoksi. Monet niistä maistuvat vahvasti perunalta ja soveltuvat perinneruokien valmistukseen. Perunamaatiaisten ulkonäkö miellyttää monia, arvioi geenivaratutkija Luken sivulla.

Peruna lähti leviämään Pommerin sodasta (1757–1762) saapuneiden sotilaiden palattua kotikonnuilleen. He toivat mukanaan mukuloita ja perunaa alettiin viljellä etenkin Etelä- ja Länsi-Suomessa maatiloilla ja torpissa.

Luken blogi