Rippiristi
SANA SUNNUNTAIKSI
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä. Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen ostaa sielunsa takaisin? Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa jokaiselle tämän tekojen mukaan.
Matt. 16:24–27
Ensi sunnuntaina monet nuoret saavat lahjaksi rippiristin. Rippiristi muistuttaa meitä Jeesuksen sanoista: Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Kristityn elämä alkaa ristin ottamisesta, kun kasteessa hänen otsaansa ja rintaansa piirretään ristinmerkit. Kristityn elämä myös päättyy ristin ottamiseen, kun hautaan siunaamisessa hänen arkkunsa kanteen piirretään hiekkaristi.
Risti muistuttaa meille monista ristikkäisistä asioista. Ensinnäkin se kertoo meille vihasta, tappiosta ja kuolemasta. Ristihän oli alun perin teloitusväline, jota käytettiin tuottamaan rangaistus ja kuolema. Toiseksi risti kertoo meille uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Rakkaus voittaa vihan, toivo näkee voiton tappiossakin, usko ottaa vastaan kuoleman kautta annetun elämän.
Meille annetaan elämämme aikana monenlaisia ristejä kannettavaksi: sairauksia, menetyksiä, epäonnistumisia, vastoinkäymisiä. Tällaisten ristien alla kulkiessamme meidän on hyvä muistaa, että ristiin kätkeytyy aina siunaus. Samalla tavalla kuin johdattava, kantava, pelastava ja rakastava Jumala oli läsnä Jeesus Nasaretilaisen ristissä, samalla tavalla Hän on läsnä myös meidän risteissämme.
Ristinkantamiseen kuuluu myös itsensä kieltäminen. Meidän kulttuurimme korostaa itsensä kieltämisen sijasta itsensä myöntämistä: hyväksy itsesi sellaisena kuin olet, toteuta toiveesi, tavoittele itsellesi kaikkea hyvää. Itsensä kieltämiseen kuuluu sydämen avaaminen myös muille kuin itselle: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Joskus meidän lähimmäisemme tarvitsee apuamme oman ristinsä kantamiseen. Eihän Jeesuskaan pärjännyt ilman Simon Kyreneläisen apua ristinsä kantamisessa.
Tulevina vuosina me suomalaiset joudumme nykyistä enemmän kieltämään omia tarpeitamme ja kantamaan yhteistä ristiä. Tässä tilanteessa päättäjiltä vaaditaan viisautta jakaa taakka kohtuullisesti kaikkien kannettavaksi. Päättäjien on myös hyvä noudattaa Jeesuksen esimerkkiä: kulkea edellä itsensä kieltämisen ja ristin kantamisen tietä.
Kesällä siniristilippu liehuu usein salossa juhlan merkkinä. Se muistuttaa meitä siitäkin, että sodat kokenut sukupolvi joutui luopumaan enemmän ja kantamaan raskaampaa ristiä kuin me. Paljon on siis jo kannettu meidän puolestamme sekä maallisessa että
hengellisessä mielessä. Synnyttäköön se meissä sekä kiitollisuutta että toivoa.
Jouko Ala-Prinkkilä
on Kauhajoen
kirkkoherra
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
