Kadotetun Petsamon taikaa
Kätilö-näytelmän tekijöitä kiehtoi tapahtumien sijoittuminen Petsamoon, ”vaikka sieltä paetaankin varsin pian”.
Petsamoon liittyy paljon tarunhohteisuutta ja tuntematonta.
Tämä on myös hyvä selitys sille, että suomalaiset saattoivat olla niin autuaan tietämättömiä siitä, mitä koko Lapissa tapahtui saksalaisten hallinnan aikana.
Vieläkään ei ole kerrottu niiden ihmisten tarinaa, jotka jauhautuivat vankileireillä ja rintamien välissä.
Petsamoa, sotaa ja Lappia tavoitetaan näytelmässä arkistofilmien, valojen ja musiikin avulla. Vaikeampaa on tavoittaa Katja Ketun kirjan vahvuutta, runsasta ja karheaa kieltä.
”Tämä on valintaa, pelkistämistä”, ohjaaja Heta Haanperä sanoo.
”Kieli yksin ei riitä – kun ei tehdä ihan kuunnelmaa.”
Haanperä sanoo näytelmän rakentamisen olleen harvinainen siinä suhteessa, että näyttämökuvia oli ohjaajan päässä jo ennen kuin teksti oli valmis.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
