Ulosottoon päätyi viime vuonna yli puoli miljoonaa asiakasmaksua sote-palveluista ja varhaiskasvatuksesta

Ulosottoon menneiden asiakasmaksujen määrä on yli tuplaantunut 2010-luvun alkuvuosista, Soste kertoo. LEHTIKUVA / Hanna Matikainen.  

Suomessa päätyi viime vuonna ulosottoon noin 507 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua, kertoo sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Soste.

Määrä on noin kolme prosenttia pienempi kuin vuonna 2024, mutta huomattavasti suurempi kuin 2010-luvun alkupuolella. Sosten edunvalvontapäällikön Anne Perälahden mukaan ulosottoon menneiden asiakasmaksujen määrä on yli tuplaantunut 2010-luvun alkuvuosista.

Suurin osa ulosottoon menneistä asiakasmaksuista on peräisin sote-palveluista. Maksuja syntyy esimerkiksi terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä sekä hammashoidosta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä on korotettu viime vuosina.

Soste antaa esimerkin terveyskeskuslääkärikäynneistä: tänä vuonna käynti saa maksaa enintään 30,20 euroa, kun vuonna 2023 enimmäismaksu oli 20,90 euroa.

Perälahti arvelee, että jotkut maksukykyään epäilevät voivat jättää hakeutumatta palveluihin korotettujen asiakasmaksujen takia, mikä voi näkyä ulosottoon menneiden maksujen vähentymisessä.

”Tämä ei ole inhimillisesti kestävää ja voi lopulta tulla yhteiskunnalle kalliimmaksi, kun perusterveydenhuoltoon ei hakeuduta ajoissa ja terveysongelmat pahenevat”, hän sanoo tiedotteessa.

Soste muistuttaa, että lain mukaan hyvinvointialueiden on alennettava tai jätettävä kokonaan perimättä sosiaalihuollon maksuja sekä terveydenhuollon maksukyvyn mukaan määräytyviä maksuja, jos ne uhkaavat kotitalouden toimeentulon edellytyksiä.

Sosten vuonna 2023 toteuttaman selvityksen mukaan asiakasmaksujen alentamiskäytännöt olivat hyvinvointialueilla vaihtelevia.

”Paikoin alennuksen hakeminen osoittautui yhtä monimutkaiseksi kuin toimeentulotuen hakeminen”, tiedotteessa kirjoitetaan.

Soste vetoaa terveydenhuollon tasasuuruisiin maksuihin puuttumiseksi. Sellaisia ovat esimerkiksi terveyskeskusmaksut, hammashoidon maksut, poliklinikkamaksut ja lyhytaikaisen laitoshoidon maksut.

”Pelkästään terveyskeskus- ja hammashoitomaksut muodostavat jo noin kolmanneksen kaikista ulosotoista. Tämä osoittaa, että terveydenhuollon tasasuuruisiin maksuihin on puututtava. Asiakasmaksulakiin on kirjattava selkeä velvoite hyvinvointialueille alentaa niitä”, Perälahti sanoo.