Hallitus syventää taantumaa omilla toimillaan – tänä vuonna on tehty satoja konkursseja kuukausittain

Rakentaminen on hidastunut Suomessa merkittävästi, kun talous on jumahtanut taantumaan. Kuvassa päiväkodin rakennustyömaa Vuolenkoskella tammikuussa 2024. Kuva: Juha Tanhua

Uutiset|Politiikka ja talous

18.10.202420:30

Kolumni

Jukka Koivula

Suomi kyntää syvällä. Kansantalouden keskeiset tunnusluvut ovat eurooppalaisella mittapuulla hätkähdyttävän heikkoja. Suomen talouskasvu on madellut vuosikausia EU-maiden häntäpäässä. Samalla Suomen velkaantuneisuus on karannut muita Pohjoismaita paljon korkeammaksi.

Huolestuttavinta on, ettei taloudellinen toimeliaisuus ole osoittanut minkäänlaisia elpymisen merkkejä Petteri Orpon (kok.) hallituksen kaudella. Hallitus päinvastoin syventää taantumaa omilla toimillaan.

Orpon hallituksen lähtökohdat olivat haastavat, kun suhteettoman rivakka velkaantumistahti kaatui päälle. Erityisen suurta velanotto oli Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella. Tämä selittyy enimmäkseen, joskaan ei kokonaan, koronaviruspandemialla. Kun yhteiskuntaa suljettiin, pumpattiin yrityksille koronatukia, jotta konkurssiaallolta vältyttiin.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten kritiikki Marinin velkarallia kohtaan on kuitenkin onttoa, sillä nämä puolueet vaativat oppositiossa ollessaan avokätisempää tukea koronasulkujen runtelemille yrityksille — siis vieläkin voimakkaampaa velkaantumista.

Oikeistohallitus on ajanut Suomen leikkausten ja veronkorotusten kierteeseen, joka on hyydyttänyt talouskasvun. Tiettävästi luvassa on lisää leikkauksia ja lisää veronkorotuksia. Silti velkaantuminen jatkuu.

Tänä vuonna on tehty satoja konkursseja kuukausittain. Kun hallitus vielä korotti yleistä arvonlisäverokantaa, ajautuvat entistä useammat yritykset ahtaalle.

Etenkin sote-puolen leikkaukset ovat ylimitoitettuja. On älyllisesti epärehellistä syyttää sote-uudistusta, kun sote-alueiden rahoitus on valtion kiristysruuvissa. Jos rahaa ei alueille tipu, jaetaan maakunnissa pelkkää kurjuutta ja suljetaan maaseudun terveysasemien lisäksi keskussairaaloitakin.

Hallitus luottaa kokoomuslaiseen tyyliin keskittämiseen. Etelän kolme suurinta kaupunkiseutua saavat erityiskohtelun. Muuta maata kehitetään kitsaammin.

Perussuomalaisten kädenjälki näkyy maahanmuuttopolitiikan kiristämisessä, mutta siinäkin ammutaan omaan jalkaan. Hallituksen toimet vaikeuttavat työperäistä maahanmuuttoa tilanteessa, jossa yrityksillä Hangosta Utsjoelle on huutava pulaa osaavasta työvoimasta.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ainakin hallitus voisi kuopata järjenvastaisen kalliin Länsirata-hankkeen ja siirtää rahoja rakennussektorin elvytyspakettiin. Jos rakentamista olisi puskettu liikkeelle alkuvuodesta, ei talouden kuva olisi näin synkkä.

Suomeen tarvittaisiin usean vaalikauden yli katsova talouden tervehdyttämisohjelma, johon sitoudutaan yli puoluerajojen. Leikkauksiakin on väistämättä tehtävä, mutta olennaista on saada aikaan kasvua ja samalla suojata yhteiskunnan heikoimpia. Muuten tulevaisuudessa odottaa mittaamattoman suuri sosiaalinen lasku.