Säästöpaine harventanee metsäkonekouluja
Hallituksen päättämä toisen asteen koulutuksen rakenneuudistus vaikuttaa metsäkonekouluihinkin, arvioi opetusneuvos Jukka Lehtinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Uudistuksessa muutetaan koko ammatillisen koulutuksen säätely-, rahoitus- ja tutkintojärjestelmä sekä säästetään 260 miljoonaa euroa. Kevään aikana pitäisi selvitä, kuinka suuri osuus säästöistä otetaan ammatillisesta koulutuksesta.
Lehtinen ei usko, että muutoksia metsäkonekouluverkkoon tulee ennen vuotta 2017. Silloin on määrä uusia kaikki ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat.
Suomessa on yhdeksän oppilaitosta, joilla on lupa kouluttaa metsäkoneenkuljettajia.
Käytännössä kuljettajaopinnot voi suorittaa ainakin osaksi tätä useammalla paikkakunnalla, sillä järjestämislupien haltijat on velvoitettu järjestämään koulutusta oman alueensa ulkopuolelle yhteistyösopimuksin.
Uusia lupia on tuskin jaossa. Päinvastoin voi olla, että joidenkin oppilaitosten asema valtakunnallisina koulutuspaikkoina korostuu.
”Onko järkevää hajauttaa kallista koulutusta moneen paikkaan Suomen kokoisessa maassa?” Lehtinen kysyy.
Kun nuoren on pakko muuttaa ammattikoulutuksen perässä, ympäristön houkuttelevuudella on suuri merkitys.
”Kaupunkien läheiset opiskelupaikat ovat houkuttelevampia kuin syrjäseudut. Esimerkiksi Savon Toivalassa metsäalan koulutus on hyvin vetovoimaista.”
Ministeriön mielestä kuljettajia valmistuu koko maan tasolla kohtalaisesti. Ongelma on, että valmistuneet hakeutuvat muihin töihin. Kalliiden opiskelupaikkojen määrän kasvattaminen olisi tehoton tapa puuttua asiaan.
”Tätä ei voi ratkaista vain opiskelupaikkoja lisäämällä. Myös opetuksen tehokkuutta ja laatua voidaan parantaa hyvällä simulaattoriopetuksella. Yhteistyötä työelämän kanssa on edelleen lisättävä.”
Etelä-Suomen kuljettajapulaa ministeriö on paikannut rahoittamalla satakuntalaisen Winnovan ja Nurmijärvellä toimivan Työtehoseuran (TTS) yhteistä koulutusta. Tänä keväänä valmistuu selvitys metsäkonekoulujen yhteistyön toimivuudesta.
Työtehoseura aloitti metsäkoneopetuksen Nurmijärven Rajamäellä kolme vuotta sitten. Aluksi yhteistyökouluna oli Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, sittemmin Winnova.
Kokemukset yhteistyöstä ovat huonot, sanoo TTS:n koulutuspäällikkö Vesa Tanttu.
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä irtisanoi yhteistyösopimuksen ensimmäisen vuoden jälkeen. Tänä vuonna opiskelijat, joiden piti suorittaa opintonsa loppuun Winnovan koulussa Kullaalla, kieltäytyivät muuttamasta sinne. Ratkaisuna opiskelijat vaihtoivat joukolla bioenergian koulutusohjelmaan, jossa TTS järjestää koko opetuksen.
Tantun mukaan opiskelupaikkojen rahoitus johtaa eturistiriitoihin yhteistyötä tekevien koulujen välillä. Yhden kuljettajan kolmivuotinen koulutus maksaa noin 70 000 euroa, mikä on paljon muihin ammatteihin verrattuna.
Kuntayhtymissä suuria määrärahoja halutaan käyttää mieluummin muuhun kuin opetukseen toisessa organisaatiossa. Yhteistyö on päättynyt monen koulun välillä viime vuosina.
Pohjois-Savossa yhteistyö on sujunut Etelä-Suomea paremmin. Savon koulutuskuntayhtymän Toivalan yksikössä Siilinjärvellä on koulittu nuorista koneenkuljettajia vuodesta 2002.
Tähän saakka opiskelupaikat on vuokrattu Jyväskylän koulutuskuntayhtymältä. Savon koulutuskuntayhtymä sai oman luvan kouluttaa metsäkoneenkuljettajia tämän vuoden alusta. Jatkossa opiskelijat pääsevät suoraan savolaisten kirjoihin, mikä vähentää opiskelijoiden ja hallinnon byrokratiaa.
Koulutuspäällikkö Karl-Erik Hasa pitää omaa opetuslupaa osoituksena siitä, että Toivalan mittavat investoinnit metsäkoneopetukseen ovat kannattaneet.
Hasan mukaan Toivalasta valmistuvat 35 metsäkoneenkuljettajaa vuodessa on aivan minimi alueen tarpeita ajatellen.
Valmistuneet työllistyvät, mutta Hasa tunnistaa TTS:n tutkimuksen esiin nostamat puutteet työelämätaidoissa.
Toivalassa nuorten työelämävalmiuksia parannetaan elämänhallintakoulutuksella, joka lisättiin opetusohjelmiin kaksi vuotta sitten.
”Siihen kuuluu ihan kaikki. Perusasiointi, sosiaaliset taidot, äidinkielen osaaminen, työpaikan hakeminen, asiakkaiden kohtaaminen, pankki- ja vakuutusasiat, alkoholin käyttö ja yrittäjämäinen ote”, Hasa luettelee.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
