Tammikuussa povattiin vielä kasvavaa eurovaali-intoa
Joukko Helsingin yliopiston tutkijoita ennakoi tammikuussa, että europarlamenttivaalien painoarvo on selkeästi nousussa (MT 22.1.).
Tuolloin ennakoitiin, että puolueiden hyvä ehdokasasettelu ja tulevat vaalikeskustelut EU-jäsenmaiden taloushuolista ja EU-kriittisyydestä ruokkivat entisestään eurovaali-intoa.
Äänestäjien into on ainakin ennakkoäänestyksen perusteella nuupahtanut. Akatemiatutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta arvioi, että vielä ei ole näköpiirissä äänestysinnon merkittävää nousua saati dramaattista laskua.
”Puolueet ovat kampanjoineet näkyvästi. Ehdokasasetteluun on panostettu tosi paljon”, hän pohtii asian taustalla vaikuttavia asioita.
Wassin mielestä eurovaalikampanjan aikana iso rooli on ollut televisioiden vaalikeskusteluilla, ja sillä, miten äänestäjät ovat innostuneet seuraamaan niitä.
”Keskusteluissa arvossaan on ollut ehdokkaiden asiantuntemus. Toisaalta heitä on yritetty saada nalkkiin huonosta EU-tietämyksestä.”
”Vaalikeskusteluista jäin kaipaamaan laajaa arvokeskustelua. Politiikassa on lopulta kyse juuri arvoista.”
Wassin mielestä äänestysaktiivisuutta olisi voinut olettaa kasvattavan sekin, että EU-kriittisille äänestäjille on perussuomalaisten myötä tarjolla varteenotettava vaihtoehto.
”Perinteisesti EU-kritiikki on kummunnut pienistä puoleista.”
Kaiken lisäksi eurovaalikeskustelussa katse kääntyi EU-taloushuolien sijasta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan – etenkin Natoon.
”Nato-keskustelu on ajankohtaista, mutta ei suoraan liity meppien työnkuvaan”, Wass huomauttaa.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
