Täällä syrjäkylä, kuuleeko keskuskaupunki?
Hallitus haluaa kuntaliitoksia, mutta kunnissa on herännyt huoli siitä, kuinka reuna-alueiden ääni tulee kuulumaan suuren kunnan päätöspöydissä.
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) on vakuuttanut, että paikallisesta päätäntävallasta pidetään huolta.
”Kuntauudistuksen yhtenä tavoitteena on vahvistaa lähidemokratiaa ja paikallista osallistumista.”
Mutta kuinka tämä näkyy uudessa kuntalaissa, jota juuri nyt valmistellaan?
Ministerit linjasivat kesäkuussa kuntalain lähtökohtia. Yksi niistä on, että lähidemokratian vahvistaminen pysyy kunnissa vapaaehtoisena. Lakiin on tulossa enemmän ”mahdollistamista” kuin velvoittamista.
Valtiovarainministeriön ylijohtajan Päivi Laajalan mukaan laissa säädettäisiin kuitenkin nykyistä enemmän erilaisista osallistumismuodoista.
Kunnilta kysytään lakia varten esimerkiksi sitä, kuinka halukkaita ne olisivat ottamaan käyttöön vaaleilla valittuja kunnanosien toimielimiä. Tällaisen kunnanosavaltuuston valta, vastuu ja suhde varsinaiseen valtuustoon kirjattaisiin lakiin.
Laajala huomauttaa, että jo nykyinen kuntalaki ja hyvä hallintomenettely edellyttävät asukaskuulemisia esimerkiksi koulujen lakkauttamisen yhteydessä.
Suomessa 59 kunnassa toimii jo kymmeniä lähidemokratian malleja, ilmenee Ritva Pihlajan ja Siv Sandbergin valtiovarainministeriölle viime vuonna tekemästä selvityksestä.
Alueelliset toimielimet ovat kuitenkin lähinnä keskustelukerhoja, sillä vain 10 prosentilla niistä on päätös- ja toimivaltaa.
Tutkijat esittivätkin toiveita uuteen kuntalakiin. Heistä asukkaiden ja alueiden vaikuttamismahdollisuudet pitäisi kirjata uuteen kuntalakiin nykyistä sitovammin.
Malleja on kolme. Vähimmillään kunnat tulisi velvoittaa suunnitelmalliseen alueyhteistyöhön. Mallina mainitaan maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka nojalla asukkailla on jo paremmat vaikutusmahdollisuudet kuin peruspalveluissa.
Laajempaa vaikuttamista edustaisivat aluelautakunnat, joilla olisi päätös- ja budjettivaltaa lähipalveluista. Edelläkävijänä pidetään Rovaniemeä, jossa alueet päättävät perusopetuksesta päivähoitoon ja vanhusten kotiapuun.
Järein olisi malli, jossa kuntaliitostilanteessa vanhat kunnat voisivat jatkaa lähikuntina. Niillä olisi oma valtuusto, kunnan myöntämä budjetti ja vastuu kaikista tärkeistä lähipalveluista.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
