Avaruussäämyrsky voi katkaista sähköt monesta maasta tai sulkea ilmatilan

Suomessa käytettävät muuntajat ovat osoittautuneet kestäviksi avaruussäämyrskyjen suhteen. Kuva: Pekka Fali

Revontulet ovat osa ilmiömaailmaa, josta käytetään nimitystä avaruussää. Avaruussäästä ovat kiinnostuneet muutkin maat kuin ne, joissa revontulet näkyvät.

"Avaruussää on ollut samanlainen aina, mutta teknologia on kehittynyt haavoittuvammaksi", ryhmäpäällikkö Kirsti Kauristie Ilmatieteen laitokselta kertoo.

Avaruussäämyrskyjä esiintyy silloin, kun Aurinko on aktiivisimmillaan. Myrskyt näkyvät revontulina, mutta niihin liittyy myös Maan magneettikentän häiriöitä.

Häiriöt taas voivat vaikeuttaa sähkönjakeluverkkojen ja paikannusjärjestelmien toimintaa.

Jos ongelmia vertaa tavallisten myrskyjen aiheuttamiin, ero on se, että avaruussäämyrskyn vaikutukset ulottuvat huomattavasti laajemmalle alueelle. Tyypillisesti avaruussäämyrsky kestää pari päivää.

Avaruussäämyrsky on aiheuttanut vakavia, laajoja ongelmia vasta kerran.

Vuonna 1989 Kanadan Quebecissä muuntajat ylikuumenivat, koko sähköverkko putosi pois päältä ja suuri joukko ihmisiä oli pitkän aikaa ilman sähköjä. Samaan aikaan oli kova pakkanen.

Jakso herätti avaruussäätutkijat ja sähköverkkojen ylläpitäjät.

"Suomessa on onneksi sattumalta päädytty erilaisiin muuntajiin kuin Kanadassa. Suomen muuntajat ovat osoittautuneet kestäviksi avaruussäämyrskyjen suhteen", Kauristie kertoo.

Avaruussäämyrskyt voivat sekoittaa myös satelliitteihin perustuvat paikannusjärjestelmät. Järjestelmistä yleisesti tunnetuin on yhdysvaltalaisten kehittämä GPS.

Paikannusjärjestelmien luotettava toiminta on erityisen tärkeää lentoliikenteelle. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO on pyytänyt avaruussäätutkijoita toimittamaan tietoja ja varoituksia avaruussäämyrskyistä käyttöönsä.

Avaruussääkeskuksissa tarkkaillaan, näkyykö Auringon pinnalla ja sen ilmakehässä aktiivisuutta aiheuttavia rakenteita. Jos poikkeuksellisen voimakas myrsky on tuloillaan, ICAO saa siitä varoituksen. Sen jälkeen lentoreittejä tai lentokorkeuksia voidaan muuttaa, tai ääritapauksessa koko ilmatila voidaan sulkea.

Suomi valittiin vuoden 2018 lopussa johtamaan yhtä kolmesta maailmanlaajuisesta avaruussääkeskuksesta. Tiedotteiden laadun valvonta ja niiden toimittaminen ICAO:n tiedonjakojärjestelmään ovat Ilmatieteen laitoksen vastuulla.

Lue myös:

Haluatko nähdä revontulia lomalla pohjoisessa? Lue tästä, miten kannattaa toimia