Musiikkibisnes kirii mustaherukan rinnalle
Kyösti Koponen esittelee äänitarkkailulaitteistoa levytysstudiossaan Kärsämäellä. Puu on hyvä materiaali akustiikan kannalta. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoKÄRSÄMÄKI (MT)
Kyösti ja Niina Koponen ovat varmasti maaseutuyrittäjyyden edistäjien unelmapariskunta. Ainakin MTK:n maaseutuyrittäjyyslinjan johtajaa Timo Sipilää hymyilyttää.
Kun maakunnassa toistakymmentä vuotta sitten yritettiin kehityshankkeen voimin edistää puutarhamarjojen viljelyä, Koposet ottivat vinkistä vaarin ja panivat mustaherukkaviljelykset pystyyn.
Näppinsä pelissä oli myös silloisella ulkoministerillä Paavo Väyrysellä (kesk.), joka yllytti ja auttoi alueen viljelijöitä hankkimaan käytettyjä puutarhapuimureita ulkomailta.
Mustaherukkaa he viljelevät nyt 13 hehtaarilla. Koko sadon he myyvät tukkureille torimyyntiin.
”Tuoremyynnistä saa kaksi kertaa paremman hinnan kuin marjateollisuudelta”, Kyösti Koponen toteaa.
Suurin osa perheen pelloista on luomukauralla, jota he myyvät rehuksi karjatiloille.
Erikoisen maatilan elinkeinorakenteesta tekee kuitenkin vanha navetta, johon on rakennettu moderni ja tilava äänitysstudio.
Koposet vuokraavat studiota bändeille. Levyjä on tehty laidasta laitaan. Välillä soi gospel, välillä rockabilly. Bändeille järjestyy myös majoitus ja ruoka talon puolesta.
”Ajatuksena on remontoida lisää majoitustilaa, jolloin vaikkapa viiden hengen bändin kaikille jäsenille olisi omat huoneet”, Koponen kaavailee.
Ei ole ihan helppoa haalia asiakkaita Kärsämäelle, kun suurin osa maksukykyisten levy-yhtiöiden bändeistä elää pääkaupunkiseudulla. Kuitenkin maaseudun rauhaan on löytänyt yhtye Britanniasta asti.
”Suurin osa tuloista tulee viljelystä, mutta tarkoitus olisi, että musiikinteko tulisi rinnalle ja ohi.”
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
