Auton ostajaa sumutetaan
Autonvalmistajien ilmoittamat
kulutuslukemat ja autojen todellinen kulutus jäävät yhä kauemmaksi toisistaan. Osittain kyse on autotehtaiden tietoisesta viherhuijauksesta.
Paine autojen kulutuksen vähentämiseen tulee EU:sta, joka haluaa vähentää
öljyriippuvuuttaan. Se on asettanut
autonvalmistajille aina vaan tiukempia päästötavoitteita ja hyvä niin.
Ilman pakkoa maailma näyttäisi
toiselta. Jos insinöörit saisivat itse päättää, he keskittyisivät vain auton tehojen nostamiseen.
Nyt on saatu lisää tehoa ja vääntöä
entistä pienemmällä kulutuksella. Esimerkiksi Ford esitteli juuri uuden kolmipyttyisen ekokoneen, jonka tilavuus on litran tietämissä.
Siitä irtoaa tehoa tuplaten vanhaan Datsun 100A:han verrattuna. Koneen vääntö hakkaa useimmat vanhat dieselit. Ja silti koneen virallinen kulutus 100A:ta huomattavasti suuremmalla perheautolla jää viiteen litraan tai alle.
Vielä muutama vuosi sitten moinen yhtälö ei olisi ollut mahdollinen. Kun EU painoi henkilöautojen päästötavoitteen 130 grammaan kilometriä kohti, sitä
pidettiin epärealistisena.
Selkä seinää vasten asetettuina tulosta
syntyi nopeasti. Ensin meni rikki 130 grammaa ja tällä hetkellä kaupasta saa autoja, joiden päästöt on painettu alle
100 grammaan.
Valitettavasti osa tuosta muutoksesta on harhaa. Ekokoneet on viritetty EU:n virallista kulutustestiä varten.
Käytännössä normikulutukseen on
lähes mahdotonta päästä. Ja niin, että
harha on sitä suurempi, mitä pitempi ekolitania auton nimen perässä on.
Lopputulos jää kauaksi toivotusta, kun äärimmäisen vähäpäästöiseksi viritetty ja pieni ekokone asennetaan perheautoon. Lasti ja maantienopeudet ovat koneen
vähäpäästöisyydelle tappava yhdistelmä.
Viiden litran sijaan bensaa palaa
seitsemän tai kahdeksan litraa.
Herää kysymys, mitä järkeä touhussa on. Samaan kulutuslukemaan pääsee
vähän suuremmalla mutta kuormaa
sietävällä peruskoneella isommin ponnistelematta.
Omana verrokkinani on ollut vanha diesel-Vectra, joka kulkee tietyn lenkin kuormattuna kesällä 5,6 litralla. Perheelle
epämiellyttävän ahtaiden ekoautojen
kulutus on pompannut samalla lenkillä ja kuormalla kaksinkertaiseksi.
Talvi on oma lukunsa. Viralliset
kulutuslukemat eivät ota huomioon
kylmäkäynnistyksiä, eivätkä lämmityslaitteen ja valojen käyttötarvetta. EU on joustanut energiansäästön nimissä jopa takavalojen käytöstä.
Noita ilman takavaloja ajavia autoja
näkyy jo Suomenkin talvimyräköistä. Jälki on välillä sen mukaista.
Vähäpäästöisten dieselien ja osin myös bensakoneiden ongelmana on lämmön riittävyys.
Kun koneet on viritetty äärimmäisen tehokkaiksi, lämpöä ei riitä sisälle.
Kuskin ja matkustajien hytinä on poistettu lisälämmittimellä.
Kaupunkien lähiöissä haisee talviaamuisin diesel, mutta katku ei ole
liikkuvista autoista, vaan autojen esilämmityksestä peräisin. Eikä siinä mitata polttoaineen kulutusta tai päästöjä.
Juuri nyt valtio ohjaa verotuksella suomalaisia pieniin ekoautoihin. Muistetaan silti, että kyse on osin pelkästä sumutuksesta.
Usein lopputulos on ympäristön
kannalta sama vähän suuremmillakin moottoreilla.
Ei siksi syyllistetä niihin päätyneitä turhan rankasti.
jarmo.palokallio@
maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
