Geenimuuntelusta voitava keskustella

Viime vuosikymmenen vaihteessa Suomessa ja EU:n tasolla käytiin vilkasta keskustelua geenimuunneltujen kasvien viljelystä.

Eduskunnassa ollut hallituksen esitys niin sanotuksi rinnakkaiselolaiksi kuitenkin raukesi, koska kansanedustajilla ei ollut rohkeutta päättää asiasta. Muuntogeeniset kasvit ovat vaikea asia myös EU:ssa, vaikka periaatteessa gm-kasvien viljely on tietyin edellytyksin sallittua unionin alueella.

Yhteisestä maatalouspolitiikasta huolimatta EU:n jäsenmaat haluavat itse päättää, sallivatko ne gm-kasvien viljelyn. Gm-tuotteiden tuontia toisesta EU-maasta ei kuitenkaan saa estää, koska se katsottaisiin tuotteiden vapaan liikkuvuuden rajoittamiseksi.

Euroopassa gm-kasvien viljely on vähäistä, mutta muulla lähes kaikki puuvilla ja 80 prosenttia soijasta tuotetaan muuntogeenisenä.

Geeniteknologian hyödyntäminen elintarvikkeiden tuotannossa ei ole yksiselitteinen asia. Siitä pitää kyetä kuitenkin keskustelemaan ilman leimakirveen käyttöä.

Menetelmää voidaan puolustaa ja vastustaa vahvoin perusteluin. Yksi syy vastustukseen on, että kieltämällä gm-ruuan tuottaminen halutaan estää ylikansallisten suuryritysten valta. Myönteisemmin asiaan suhtautuvat perustelevat kantaansa samoin.

Helsingin yliopiston professorin Teemu Teeren mielestä geenitekniikan tutkimustieto karkaa Euroopasta, koska nykyisten säädösten takia tutkimukseen on varaa vain jättiyrityksillä. On käymässä juuri päinvastoin kuin gm-teknologian vastustajat haluavat. Suurten kansainvälisten yritysten merkitys ja valta gm-tutkimuksessa ovat kasvamassa entisestään. (MT 9.10.)

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kaipaa Suomelta selkeää strategiaa muuntogeenisten kasvien viljelyyn. Jos tulevaisuuteen ei valmistauduta, viljelijöistä saattaa tulla Monsanton torppareita. Marttilan mielestä eurooppalaista tutkimusta ja kasvinjalostusta pitää vahvistaa, jottei jäädä muiden maatalousalueiden jalkoihin. Myös EU:ssa tehtävää gm-tutkimusta pitäisi lisätä, jotta se ei olisi pelkästään kaupallisten toimijoiden käsissä. (MT 18.9.)

EU ja Yhdysvallat aloittivat hiljattain kahdenkeskiset vapaakauppaneuvottelut. Kysymys on todella laajoista ja merkittävistä neuvotteluista, koska USA ja EU vastaavat lähes puolesta maailman bruttokansantuotteesta ja kolmanneksesta kaupasta.

Ruuan tuotanto ja kauppa ovat myös neuvottelujen kohteita. Tällä hetkellä sekä EU että Yhdysvallat ovat asettaneet toistensa maataloustuotteille erilaisia rajoituksia. Euroopasta ei esimerkiksi saa viedä naudanlihaa USA:han hullunlehmän taudin takia. EU puolestaan on kieltänyt lihan tuonnin USA:sta kasvuhormonien takia.

On melko varmaa, että neuvotteluissa nousevat esiin kotieläintuotannossa käytettävien hormonien lisäksi myös gm-tuotteet. Euroopalla pitää neuvotteluissa olla yhtenäinen linja näihin kysymyksiin.

Saattaa käydä niin, että neuvottelut vapaakauppasopimuksesta jossain vaiheessa kiteytyvät ruokaan. Ovatko EU-maat valmiita kaatamaan mahdollisen sopimuksen gm-kysymyksen? Jos EU joutuu hyväksymään gm-tuotteet, onko EU:lla valmiudet vastata USA:sta tulevaan kovaan kilpailuun?

Keskustelua gm-tuotannosta pitää käydä myös siksi, että kuluttajat kiinnittäisivät asiaan huomiota myös kaupan hyllyjen ääressä. On melkoisen ristiriitaista samaan aikaan vastustaa gm-viljelyä, mutta ostaa itse sellaisia tuotteita.

Kuluttajat ovat tässäkin asiassa avainasemassa. Jos he haluavat gm-vapaata ruokaa, he sitä myös saavat. Siitä pitää kuitenkin olla valmis myös maksamaan.

Avaa artikkelin PDF