Useiden raaka-aineiden hinnat ovat kääntyneet laskuun, mutta ne ovat yhä pandemiaa edeltänyttä tasoa korkeampia.
Taantuma voi hiipiä Suomeen jo ensi talvena: ”Taloudellinen tilanne on nyt hyvin sekava, niin kuin kaikki muukin.”
Ensi vuodelle ennustetaan korkeintaankin pientä kasvua.
Korkea inflaatio ja yhä nouseva ruuan hinta tulevat iskemään kotitalouksin kovaa, PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari arvioi. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääSuomen talouskasvu hidastuu loppuvuonna ja jää ensi vuonna heikoksi. Ensi talvesta tulee hankala, ja riski taantumasta on olemassa.
”Kyllä tässä pahasti näyttää siltä, että laskevaan tuotantoon ollaan menossa”, toteaa PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari.
”Jo keväällä meidän ennusteissa nähtiin, että kasvu tulee olemaan vuositasolla heikkoa. Kun alkuvuosi oli kuitenkin hyvä, niin kyllä tuotanto tulee loppuvuodesta laskemaan.”
Mahdollisen laskusuhdanteen pituutta on hankala ennustaa. Taantuman rajana pidetään kahta peräkkäistä laskevaa vuosineljännestä.
”Taloudellinen tilanne on nyt hyvin sekava, niin kuin kaikki muukin.”
Taantumahuolet ovat nousseet maailmalla raaka-ainehintojen käännyttyä laskuun. Erityisesti rakentamisessa ja puolijohteissa yleisesti käytettävän kuparin hinnanlaskua on seurattu huolestuneena.
Toisaalta laskussa olevat raaka-ainehinnat ovat edelleenkin hyvin korkeita.
”Vaikka alaspäin on tultu, niin ei mitään jyrkkää laskua ole nähtävissä”, sanoo OP:n pääekonimisti Reijo Heiskanen.
Hänen mielestään taantuman ennakointi on ennenaikaista. Kasvu kyllä hidastuu, mutta ei välttämättä käänny negatiiviseksi. Tilanteessa on yhtymäkohtia koronakriisiä edeltäneeseen aikaan.
”Silloin oltiin pitkän noususuhdanteen loppupäässä. Kasvu oli hidastumassa ja silloinkin mietittiin, että onko tässä taantuma ovella. Nyt on tietyllä tavalla palattu siihen samaan tilanteeseen, toki muutamilla lisämausteilla kuten korkealla inflaatiolla höystettynä”.
Heiskasen mukaan yritykset luottavat talouden myönteiseen kehitykseen vielä varsin paljon. Myös kuluttajien luottokorttidataan perustuva kulutus on vielä kasvanut, vaikka kyselyissä luottamuksen on kerrottu laskeneen.
”Taloustilanne on hyvin ristiriitainen. Jotkut indikaattorit vihjaavat nopean kasvun jatkumista kun taas osa ennakoi jo hiipumista”.
Koronasokkia edeltänyt ja sen aikainen pelko taantumasta väistyi lopulta keskuspankkien valtavan elvyttämisen vuoksi. Nyt tekohengitystä ollaan lopettamassa, ja rahahanoja kiristetään kiihtyneen inflaation suitsimiseksi.
PTT:n Huovari pitää raaka-aineiden hintojen laskua hyvänäkin merkkinä, sillä hinnat nousivat välissä suhteettoman korkeiksi.
”Nousevat hinnat kyllä iskevät kotitalouksiin aika pahasti sekä meillä että maailmalla. Vaikka raaka-aineiden hinnat laskevat nyt, ei pahinta hinnannousua Euroopassa ole vielä nähty”, hän sanoo.
Lisäongelmia luo myös nousuaan jatkava ruuan hinta. Maailmalla sen vaikutus talouteen on suurempi kuin Suomessa, sillä ruokaan käytetään suurempi osa tuloista.
Jos taantumaan mennään, poliittiset keinot sen helpottamiseksi ovat vähissä. Korkea inflaatio ja tuotantovaikeudet voivat johtaa tilanteeseen, jossa ongelmia on sekä kysyntä- että tarjontapuolella.
”Kysyntäpuolta piristävät elvytystoimet voisivat jopa pahentaa ongelmaa. Jos tarjontaa ei saada lisättyä, elvytys vain nostaa hintoja entisestään”, Huovari selittää.
Asetta Euroopan talouden ohimolla pitää myös hyökkäyssotaa käyvä Venäjä. Torstaina kaasu alkoi jälleen virrata huoltokatkolla ollutta Nord Streamia pitkin, mutta tulevaisuudesta ei ole vielä tietoa.
”Jos tulee ilmoitus että maakaasun virtaaminen Venäjältä lakkaa, niin Saksan ja Euroopan ensi talven talousnäkymät kääntyvät huomattavasti heikommiksi. Sitten puhutaan Suomessakin taantumasta”, Heiskanen arvioi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
