PAIKANNIMI KERTOO Kortettaja vehkaa
Joitakin paikannimissä esiintyviä kasveja ei nykyihminen isommalti noteeraa. Ennen vanhaan luonnonkasveja käytettiin monin jo unohtunein tavoin. Silloin oli luonnollista nimetä kortetta tai vehkaa kasvavia paikkoja näiden kasvien mukaan.
Eteläpohjalaisen Kortesjärven nimi kertoo järven kasvillisuudesta. Järvikortetta on käytetty niin eläinten kuin ihmistenkin ravintona.
40-luvulla ilmestyneen kirjan mukaan järvikortteen nuoria juuria ja versoja voi käyttää parsan tapaan. ”Ovat herkullisia, muistuttavat maultaan pähkinää”, sanoo kirjoittaja.
Hossanjärvi ja Huosiusjärvi sijaitsevat Suomussalmella. Molempien järvien nimissä on kangaskortetta merkitsevä sana, ensimmäisessä saamelaisperäisenä, jälkimmäisessä kainuulais-vienalaisena.
Kovaa ja karheaa kangaskortetta on käytetty kattiloiden ja puuastioiden hiomiseen ja kiillottamiseen. Korte vastasi nykyistä teräsvillaa tai hiekkapaperia.
Peruskartalta löytyy toistasataa Vehkasuota ja kymmeniä Vehkajärviä. Kymenlaaksossa on ollut Vehkalahden kunta. Nimet viittaavat valkokukkaiseen kosteikkokasviin, suovehkaan.
Vehkaa on syötetty etenkin sioille. Onpa sen suuresta juurakosta jauhettu usein leivänjatkettakin. Vehka on lievästi myrkyllinen, mutta myrkyn sanotaan häviävän kuivattaessa tai keitettäessä.
TOPI LINJAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
