Britannia on EU:n vastarannan kiiski
EU:n maatalousministerien kokouksessa päätökset tehdään yleensä yksimielisesti. Äänestyksissä vähemmistöön jäävät yleisimmin Iso-Britannia, Tanska ja Irlanti. Viime kokouksessaan ministerit keskustelivat muun muassa maatalouden riskienhallintavälineistä. Euroopan unionin neuvosto Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Jos EU-maista pitää valita yksi, jolle yhteisten päätösten tekeminen on vaikeaa, esiin nousee yksiselitteisesti Britannia.
EU:n neuvoston eli ministerikokousten äänestyksissä britit äänestävät useimmiten enemmistön kantaa vastaan ja monesti vielä yksinään.
Useimmin Yhdistynyt Kuningaskunta on jäänyt vähemmistöön maatalouspolitiikkaa koskevissa äänestyksissä. Riippumattoman Votewatch-järjestön tilastojen mukaan britit haraavat maatalousasioiden lisäksi vastaan myös EU:n budjettia ja oikeusasioita koskevissa päätöksissä.
Britannian jälkeen useimmiten enemmistöä vastaan ovat viimeisen kolmen vuoden aikana äänestäneet Saksa, Itävalta, Tanska ja Hollanti.
Toisessa ääripäässä taas ovat Ranska ja Liettua, jotka ovat seisseet jokaisessa äänestyksessä enemmistön riveissä.
Suomi äänestää neuvoston kokouksissa lähes aina enemmistön mukana. Vähemmistöön Suomi on viimeisten kolmen vuoden aikana jäänyt ainoastaan kahdessa EU:n budjettia koskevassa äänestyksessä.
Enemmistön mukana äänestäminen ei kuitenkaan välttämättä kerro siitä, että Suomi antaisi helposti periksi tai olisi niin sanottu mallioppilas.
”Useimmiten se tarkoittaa, että neuvottelutavoite on saavutettu ja puheenjohtajamaan esitykseen voidaan olla tyytyväisiä”, Suomen EU-suurlähettiläs Jan Store muistuttaa.
Äänestyskoalitiot vaihtelevat aihepiirin mukaan. Esimerkiksi talouskysymyksissä Suomi on ollut jokaisessa äänestyksessä samaa mieltä Saksan kanssa. EU:n budjettia koskevissa äänestyksissä Suomen parhaat ystävät ovat taas olleet Belgia ja Latvia.
Kaiken kaikkiaan EU:n jäsenmaiden ministereistä koostuvan neuvoston kokoukset ovat Storen mukaan kuitenkin hyvin konsensushenkisiä.
”Vuorossa oleva puheenjohtajamaa pyrkii mahdollisimman pitkään löytämään yksimielisyyden. Jos sitä ei löydy, puheenjohtaja viilaa esitystään niin kauan, kunnes sen taakse saadaan riittävä määräenemmistö.”
Joskus jäsenmaa voi taipua enemmistön tahtoon enemmän tai vähemmän vastentahtoisesti. Silloin se voi pidättäytyä äänestämästä tai jättää pöytäkirjaan oman eriävän mielipiteensä.
Maatalouspolitiikkaa koskevissa päätöksissä konsensushenkisyys on hyvin voimakasta.
Yhdeksän jäsenmaan joukko, johon Suomikin kuuluu, on äänestänyt joka kerta enemmistön mukana. Britanniaa, Tanskaa ja Irlantia lukuunottamatta myös kaikki muut äänestävät yli 90 prosenttisesti puheenjohtajamaan esitysten puolesta.
Suurin osa EU:n neuvoston päätöksistä tehdään määräenemmistöllä. Esityksen läpimeno vaatii taakseen enemmistön jäsenmaista, sekä vähintään 255 ääntä 345:stä.
Äänet jakautuvat jäsenmaiden asukasluvun mukaan. Saksalla ääniä on 29 ääntä, Suomella 7 ja Virolla 4.
Esimerkiksi verotusta ja puolustuspolitiikkaa koskevissa päätöksissä vaaditaan yksimielisyyttä, jolloin mikä tahansa jäsenmaa voi estää päätöksen hyväksymisen.
NIKLAS HOLMBERG
Tilastoja EU:n jäsenmaiden ja
parlamentin jäsenten
äänestyskäyttäytymisestä
osoitteessa www.votewatch.eu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
