”Ukrainalaisilla järkyttävä tilanne talvella ilman sähköä ja vettä” – Tähän vastapuolen arkaan kohtaan Venäjä voi vaikuttaa ohjusiskuillaan
Hiljattain mobilisoituja venäläisreserviläisiä on lähetetty rintamalle ilman koulutusta.
Viimeaikaiset ohjusiskut eivät ole lannistaneet ukrainalaisia, päinvastoin, sanoo Aleksanteri-Instituutin vieraleva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö. Kuva: Tuomo ManninenVenäjä ampui perjantaiaamuna STT:n uutisen mukaan kolme S-300-ilmatorjuntaohjusta Zaporizhzhjan kaupunkiin Ukrainassa, kertovat Guardian ja Kyiv Independent. Alueen kuvernööri Oleksandr Staruh kehotti viestipalvelu Telegramissa kaupungin asukkaita suojautumaan.
Venäjän ohjuksia osui infrastruktuurikohteisiin, jotka syttyivät tuleen. Pelastustoiminta on käynnissä, mutta henkilövahingoilta on ensitietojen mukaan vältytty.
Venäjä on iskenyt tällä viikolla useina päivinä ohjuksilla eri puolille Ukrainaa. Venäjä on voimistanut iskujaan sen jälkeen, kun Kertshinsalmen sillalla tapahtui räjähdys lauantaina. Silta yhdistää Venäjän miehittämän Krimin niemimaan Venäjään.
”Yksittäisillä ohjusiskuilla ei ole sodan ja rintamatilanteen kannalta kovin suurta merkitystä, mutta mikäli Venäjä pystyy niitä systemaattisesti jatkamaan, kyllä se rupeaa Ukrainan yhteiskunnassa tuntumaan”, tilannetta kommentoi MT:lle Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.
Iskujen tehokkain vaikutus liittyy kuljetuksiin. Jos sähköjä ei ole ja junaratoja menee poikki, vaikeutuu rintaman huoltotilanne, Käihkö sanoo.
Hän arvioi Venäjän pyrkivän vaikuttamaan iskuilla erityisesti siviileihin sekä sitä kautta väsyttämään vastustajaansa.
”Samaan aikaan Venäjä pyrkii vakiinnuttamaan rintamatilannetta, etteivät ukrainalaisjoukot pystyisi enää etenemään nopein pyrähdyksin kuten nähtiin Harkovassa.”
Harkovassa miltei koko maakunta saatiin yllättävän nopeasti haltuun, kun Venäjän puolustus osoittautui heikoksi.
Kremlistä riippumattoman uutislähteen mukaan Venäjä olisi menettänyt helmikuussa alkaneen sodan aikana noin 90 000 miestä.
Verkkouutisten mukaan liikekannallepanon yhteydessä on Luhanskin alueelle ja Hersoniin määrätty miehiä ilman minkäänlaista sotilaskoulutusta, jotta venäläisten rintamalinja ei romahtaisi.
Rintamalle määrätyistä reserviläisistä jopa satojen kerrotaan USA:ssa toimivan tutkimuslaitos ISW:n mukaan kaatuneen matkalla Satoven rintamalohkolle, kun ukrainalaisjoukot tulittivat kulkuetta.
”Meillä puhutaan sähköveron alentamisesta, mutta Ukrainassa miljoonat ihmiset voivat palella talvella ilman sähköä ja vettä.”
Käihkön mukaan sodan tappioista saa parhaiten käsityksen seuraamalla eri lähteitä. Ukrainalaiset kirjaavat siviiliensä kuolemat ja venäläisten kaatumiset, venäläiset taas ukrainalaissotilaiden kaatumiset, mutta ei siviilien kuolemia.
Tulevaa talvea Käihkö pitää ukrainalaisten kannalta järkyttävänä.
”Meillä puhutaan sähköveron alentamisesta, mutta Ukrainassa miljoonat ihmiset voivat palella talvella ilman sähköä ja vettä.”
Elleivät Venäjän armeijan joukot pääse enää etenemään, Venäjä pyrkii Käihkön mukaan terrorin avulla yksinkertaisesti väsyttämään ja murtamaan ukrainalaisten sotatahtoa.
”Jos rintamalinjat jämähtävät paikoilleen ja Venäjän iskut kriittistä infrastruktuuria vastaan jatkuvat, voivat ukrainalaisetkin ryhtyä kyseenalaistamaan sodan jatkamisen mielekkyyttä. Tällä hetkellä näin ei ole, vaikka Venäjä näin toivookin. Maanantain jälkeen jututtamani ukrainalaiset ovat kertoneet iskujen nyt vain motivoivan vastarintaan.”
Harva uskoo sodan loppuvan tänä vuonna, mutta se voi kestää vielä paljon pidempäänkin.
Jos venäläisten reserviläisten laaja mobilisaatio onnistuu, päästään Käihkön mukaan talvi- ja jatkosodasta tuttuun kysymykseen.
Mitä sitten, kun tuleekin se 11. venäläinen?
”Sodan kauheutta alleviivaa lisäksi se, että sitä on käyty koko ajan ydinaseiden varjossa. Se on rajoittanut länsimaiden tukea, ja sotaa käydään vain Ukrainan maaperällä, koska ei länsimailla eikä Venäjällä ole intressiä laajentaa sitä muualle.”
Ukraina ei pysty laajentamaan sotaa merkittävästi rajojensa ulkopuolelle, mutta se on pystynyt tasapainottamaan voimaepätasapainoa länsimaiden tuella.
”Nyt on vielä saatu täydennettyä kaasuvarantoja, mutta mistä ne voidaan täydentää ensi vuonna, jos markkinoilla ole kaasua?”
Käihkö kysyy, mitä sitten tehdään, kun kaikki se sotilasmateriaali mitä esimerkiksi Suomi kykenee varastoistaan antamaan loppuu?
”Vasta nyt, kun sotaa on käyty yli kahdeksan kuukautta, tuli EU-mailta päätös voida kouluttaa ukrainalaissotilaita”, Käihkö ihmettelee.
Euroopan ja Suomen energiakriisi uhkaa hänen mukaansa paheta ensi vuonna, vaikka toisin on väitetty. Ajatus syntyi Käihkön käytyä keskustelua aiheesta energia-asiantuntijoiden kanssa.
”Nyt on vielä saatu täydennettyä kaasuvarantoja, mutta mistä ne voidaan täydentää ensi vuonna, jos markkinoilla ei ole kaasua?”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
