Lapset ja Venäjä pääsivät kirjamessujen keskiöön
Lapset kuuntelivat keskittyneesti messujen Tarinalaaksossa luettuja kertomuksia. Aleksi Seppälä lukemassa lapsille Harry Potterin Viisastenkiveä. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoVenäjällä on kirjamessujen teemamaana näyttävä yhteisosasto. Useat messuilla mukana olevista yli 30 venäläiskirjailijasta osallistuvat keskusteluihin joko omista teoksistaan tai venäläisen kirjallisuuden ajankohtaisista ilmiöistä.
Lapset ja nuoret puolestaan ovat kahtena ensimmäisenä päivänä näkyvä osa messuyleisöä, sillä 5.–10.-luokkalaisille, lukiolaisille ja ammattikoulujen oppilaille on jaettu 8 000 pääsylippua. He ratkovat messuilla omaa Suunnista kirjaan -ohjelmaansa.
Messujen avajaisissa puhunut kirjailija Laila Hirvisaari, jonka aloitteesta kuluva vuosi 2015 on nimetty Kirjan vuodeksi, nostaa niin ikään lapset tärkeään asemaan kirjallisuuden kuluttajina.
Hirvisaari kertoi huomanneensa, että myös messuilla lastenkirjallisuus on entistä näkyvämmin esillä.
”Viime aikojen parhaita uutisia on ollut, että lastenkirjojen myynti on kasvanut”, hän totesi.
Erittäin tärkeänä Hirvisaari pitää, että lapsille luetaan.
”Lukekaa lapsille, hankkikaa heille kirjoja tai lainatkaa kirjastoista, se antaa heille parhaat mahdolliset eväät elämään”, Hirvisaari kannusti.
Hirvisaari muistutti myös kirja-alan murroksesta, joka on seurausta ihmisten ajankäytön muuttumisesta. Kirjan vuoden yksi keskeisistä tehtävistä on nostaa lukemisharrastusta.
”Lukemisen merkitys ymmärretään ja sen puolesta ollaan valmiita taistelemaan. Toivoin, että tänä vuonna yhteishenkeä löytyy ja toiveeni on toteutunut”, hän kiitti Kirjan vuoden sanomaa eteenpäin vieneitä.
”Toivottavasti yhteistoiminnan henki jää elämään, sillä lukemisen puolestapuhujia tarvitaan jatkossakin”, Hirvisaari sanoi.
Rakkaudesta kirjaan -tunnustuspalkinnon sai tänä vuonna Lastenkirjainstituutti.
Suomen Messusäätiön palkinnolla annetaan tunnustusta merkittävästä työstä, jota Lastenkirjainstituutti on tehnyt pitkäjänteisesti lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi.
Tampereella toimiva, vuonna 1978 perustettu Lastenkirjainstituutti on valtakunnallinen kulttuurilaitos. Instituutilla on erikoiskirjasto, oma lehti Onnimanni ja tietopalvelu.
Instituutti järjestää näyttelyitä, lastentapahtumia ja seminaareja sekä opastaa vanhempia lasten ja nuorten lukemiseen liittyvissä asioissa.
Kirjamessujen yhteydessä myös keräilijät kohtaavat omat kiinnostuksen kohteensa.
Sekä antikvaarisilla kirjamessuilla että postimerkkimessuilla on hyvin samantapainen tunnelma.
”Kortit ovat suosittuja. Varsinkin paikkakuntakortteja haetaan, koska kotiseutu kiinnostaa”, linjaa postimerkkimessujen suosikkikohteita Sami Pennanen Käpylän Merkki Oy:stä.
Pennasen mukaan keräilijöitä kiinnostavat myös suomalaiset rahat: setelit ja kolikot.
”Ja perinteiset postimerkit, tottakai.”
”Kokoelmiin täydennyksien etsiminen on tarkkaa hommaa, kun katsotaan, mitä uutta edelliseen vuoteen verrattuna on tullut. He myös kysyvät täydennyksiä kokoelmiinsa, ihan samalla lailla kuin kirjojen keräilijätkin”, Pennanen sanoo.
Maikki Kulmala
Kirjamessut, Antikvaariset
Kirjamessut, Postimerkkimessut
ja Viini, ruoka ja hyvä elämä
-tapahtuma
Helsingin messukeskuksessa. Avoinna pe klo 10–20
ja la–su klo 10–18.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
