Korkein hallinto-oikeus linjasi: Vantaan kaupunki saa lunastaa vuosisatoja saman suvun omistuksessa olleen Saraksen tilan

Vantaalla oli pitkään runsaasti peltoja, mutta sittemmin kaupungistumiskehitys on tehnyt pitkäaikaisista maatiloista uhanalaisia. Vuonna 1961 Vantaalla oltiin puimassa. Kuvituskuva. Kuva: Erkki Voutilainen

Korkein hallinto-oikeus on tänään torstaina tekemällään päätöksellä linjannut, että Vantaan kaupunki saa lunastaa vuosisatoja saman suvun hallussa olleen Saraksen tilan.

Ratkaisussaan KHO punnitsi erityisesti sitä, oliko lunastus yleisen tarpeen vaatimaa vai oliko lunastuslupaa haettu valituksissa esitetyn mukaisesti ensisijaisesti tulonhankkimistarkoituksessa tavalla, joka loukkasi hakemuksen kohteena olevan määräalan omistajien omaisuudensuojaa.

Korkeimman hallinto-oikeuden mielestä asiassa oli alueen sijaintiin ja kaavoitustilanteeseen nähden selvitetty, että aluetta tarvittiin maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen.

KHO nostaa ratkaisussaan esille sen, että kunnan lunastuslupahakemuksessa oli lisäksi esitetty selvitystä kunnan väestöennusteesta, pientalotonttien tarjonnasta, tonttivarannosta sekä erityisesti luovutuskelpoisesta pientalotonttien varannosta ja sen riittävyydestä sekä kunnan sitoumuksista koskien vuosittaista asuntotuotantotavoitetta.

Ympäristöministeriön asiasta aiemmin tekemä päätös ei siis tuoreen ratkaisun valossa ollut lainvastainen, koska yleistä tarvetta ei oltu erikseen perusteltu.

Korkeimman hallinto-oikeuden mielestä se, että kunnan ja maanomistajan välisissä neuvotteluissa hinta ei vastannut maanomistajan käsitystä alueen käyvästä hinnasta, ei ollut lunastuslupahakemuksen käsittelyn esteenä. Tämä johtuu siitä, että lunastettavan alueen käypään hintaa otettiin kantaa ensimmäisen kerran vasta lunastustoimituksessa.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.