Hallituksen sote-linjaushämmensi virkamiehenkin
Meidän näkemyksemme oli, että 34 aluetta turvaisi jopa nykyistä laajempien lähipalvelujen saamisen, Päivi Sillanaukee sanoo. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoHallitus näytti peruuttavan päätöksillään lähtöruutuun. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM)virkamiestyöryhmä esitti kaksi päivää ennen hallituksen kehyskokousta, että sote-palveluiden järjestäminen siirrettäisiin kunnilta uusille sote-alueille ja erityisvastuualueille ervoille.
Hallitus päätti kuitenkin, että palvelut järjestää vastedeskin kunta, jonka lisänä ovat sotet ja ervat.
Terveyshallinnon asiantuntijat ovat pettyneitä, pitävät hallituksen päätöstä sekavana ja katsovat, että koko hanke pitäisi pysäyttää.
”Kysymysmerkkejä on paljon ja hallituksen esitys lähtee eri pohjalta kuin meidän selvityshenkilötyömme. Jää nähtäväksi, onko valittu malli huonompi ja kuinka paljon huonompi kuin meidän ehdotuksemme”, virkamiestyöryhmän puheenjohtajana toiminut sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee sanoo.
”Me teemme ohjeiden mukaista valmistelutyötä ja poliitikot päättävät ja kantavat vastuun. Koetin varmistaa niin pitkälle kuin mahdollista, että kaikki tieto päätöksentekoa varten on käytössä.”
Hallituksen linjaus on nyt, että alle 20 000 asukkaan kunnat eivät voi järjestää mitään palveluita itse ja keskikokoiset 20 000–50 000 asukkaan kunnat vain osittain.
Molempien ryhmien tulee lisäksi kuulua johonkin sote-alueeseen, jonka erikoisairaanhoidosta ja vaativista sosiaalipalveluista vastaa vastuukunta.
Hämmennystä kuvaa, että haastattelussa kansliapäällikkö kysyy paikoin enemmän kuin toimittaja:
Pitääkö palvelujen järjestäjän olla kunta vai kelpaako kuntayhtymä? Jos se on kunta, luvassa on iso määrä kuntaliitoksia.
Saavatko keskikokoiset kunnat valita, mitä palveluita tuottavat itse ja mitä ostavat toisiltaan ja vastuukunnalta? Mitä velvoitteita niille tulee vastuukuntaa kohtaan? Sillanaukeen mielestä kuntaliitokset vahvistaisivat rahoituspohjaa.
Toisaalta nykylaki ei vielä edes tunne vastuukunnan käsitettä.
Kuinka päätöksenteko hoidetaan vastuukuntamallissa? Juristit setvivät kuntien itsehallintoasiaa jo selvityshenkilöiden raporttia varten, mutta lopullisen tulkinnan tekee eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Ydinkysymys on, voidaanko kunta velvoittaa maksamaan vastuukunnan päättämistä palveluista.
”Entä voiko erityisvastuualue sanoa kunnille, että te ette nyt voi leikata teidän aluesairaalassanne, koska porukkaa ei riitä muualle?”
Kuinka koko tähän kuvioon vaikuttaa se, että kansalaiset voivat ensi vuoden alusta valita itse, missä hoidattavat itsensä? Maksavatko kunnat sekä vastuu- että käyntikunnalle?
”Kunnalla on järjestämisvelvollisuus ja sen pitää päättää, mihin sairaalaan se sitoutuu ja maksaa siitä. Mitä huonommin palvelut toimivat, sitä enemmän kunta maksaa kaksinkertaista maksua.”
Hallituksen mukaan uudet 20–30 sote-aluetta korvaisivat nykyiset 20 sairaanhoitopiiriä.
”Meidän näkemyksemme oli, että 34 aluetta turvaisi jopa nykyistä laajempien lähipalvelujen saamisen. Nyt naapurikuntien kilpailu osaajien palkkaamisesta jatkuu ilman muuta, koska eri tasoisia toimijoita on enemmän”, Sillanaukee sanoo.
Hän korostaa lähipalvelujen turvaamista.
”Haluamme ohjata täällä vah-
vasti, että tämä ei mene keskitetyksi. Korostan myös, että lähipalvelut eivät välttämättä tule kalliimmaksikaan.”
Sillanaukeen mielestä isompi alue auttaisi ohjaamaan henkilöstön käyttöä hallitummin ja osaajat liikkuisivat enemmän ihmisten luokse kuin päinvastoin.
STM, valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto pohtivat lähipalveluita parhaillaan.
Sillanaukeen mielestä lähipalvelujen saavutettavuudesta voitaisiin säätää myös laissa.
Sillanaukeen mielestä palveluja pitää ohjata laatu ja potilasturvallisuus eikä aluepolitiikka. Aluesairaaloiden 1–2 osaajaa tai yksi tiimi ei jatkossa riitä eikä osaaminen pysy yllä kovin pienillä potilasmäärillä.
”Monissa paikoissa työtä tehdään aivan liian pienellä osaamisella. Nyt kun meillekin on rantautunut ajattelu laadusta ja potilasturvallisuudesta, ihmiset hakeutuvat jatkossa paikkoihin, joiden hoitoon he luottavat. Se on mahdollista ensi vuoden alusta.”
Sairaaloiden työnjakoa muutetaan ja rakennusten sijaintiakin mietitään uudelleen.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
