Vienti vetää Irlantia ylös kriisistä
Vuonna 2008 alkanut pankkikriisi kaatoi Irlannin euromaiden tukipaketin varaan. Sittemmin talous on toipunut vientisektorin vetämänä. Rex Features/lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkistoDUBLIN, IRLANTI (MT)
Euromaiden tukipaketin varaan pari vuotta sitten pudonneen Irlannin talous on palannut kasvu-uralle.
Kasvua vetää vienti, joka oli viime vuonna jo 16 prosenttia kriisiä edeltäneen tason yläpuolella. Suurta osaa siinä näyttelevät Irlannissa päämajaansa pitävät it-yritykset, mutta myös perinteiset sektorit kuten lääketeollisuus ja maatalous.
”Elpymisen merkkejä on näkyvissä, mutta on vielä aikaista sanoa että Irlanti olisi noussut kriisistä”, tutkija David Duffy maan elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta ESRI:stä sanoo.
Ongelmina ovat Duffyn mukaan edelleen kotimarkkinoiden heikko kehitys ja korkea työttömyys.
”Vientivetoisena taloutena Irlannin kehitys riippuu kuitenkin viime kädessä siitä, mitä muualla maailmassa tapahtuu.”
Irlannin talouskriisi muistuttaa paljon Suomen 1990-luvun lamaa.
1990-luvun puolivälissä Irlannilla alkoi mennä lujaa. Matala yritysverotus houkutteli maahan runsaasti ulkomaisia investointeja ja talous kasvoi parhaimmillaan 10 prosentin vuosivauhtia. Kelttiläiseksi tiikeriksi nimitetty valtio oli lähes velaton ja täytti kirkkaasti EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimukset.
Nousukausi johti kuitenkin rakennusalan ylikuumenemiseen ja sitä seuranneeseen asuntokuplaan. Eurojäsenyyden tuomat matalat korot kannustivat ihmisiä lainaamaan rahaa asuntojen hintojen nousua vastaan. Samaan aikaan pankit ottivat isoja riskejä ja kanavoivat varsinkin saksalaista rahaa asuntomarkkinoille paisuttaen kuplaa entisestään.
Syksyllä 2007 Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi romahdutti asuntojen hinnat ja ajoi pankit vaikeuksiin. Hätäratkaisuna valtio lupasi taata kaikki pankkien tappiot.
64 miljardiin euroon kasvanut pankkituki ajoi Irlannin lopulta euromaiden ja IMF:n tukiluukulle.
Duffyn arvion mukaan Irlanti pääsee irti EU:n tukiohjelmasta ja kykenee aikanaan myös maksamaan valtavat velkansa. Maaliskuussa maa onnistui lainaamaan rahaa yksityisiltä markkinoilta kohtuulliseen hintaan. Huhtikuussa euromaat helpottivat tilannetta sopimalla nykyisten tukilainojen maksuajan pidentämisestä.
”En näe mitään kotimaista syytä, miksi Irlanti ei pääsisi ulos ohjelmasta. Ainoa uhka voi olla yllättävä ulkopuolinen tapahtuma, kuten taannoinen Kyproksen kriisi.”
Yli 120 prosenttiin bkt:sta kasvanut julkinen velka on kuitenkin vielä vuosikausia iso taakka Irlannin taloudelle.
Kriisistä selviämistä on Irlannissa auttanut talouden joustavuus ja kilpailukykyä parantavat toimet. Duffyn mielestä yksi Irlannin vahvuuksia oli korjaustoimien aloittaminen heti kriisin alkuvaiheessa.
”Mitä pidempään talouskriisi jatkuu, sitä vaikeampaa on saada kansalaisten tukea ikäville päätöksille.”
Talouskriisi on jättänyt jälkensä irlantilaiseen yhteiskuntaan. Yksi merkki on silmiin pistävän suuri kerjäläisten määrä Dublinin kaduilla. Työttömyys on edelleen kaksinkertaisella tasolla kriisiä edeltäviin vuosiin verrattuna ja monet kotitaloudet ovat pahasti ylivelkaantuneita.
Perinteisesti irlantilaiset ovat muuttaneet muualle, kun leipä on omalta saarelta loppunut.
”Maastamuutto on kääntynyt uudestaan nousuun. Monissa perheissä toinen vanhemmista on joutunut lähtemään ulkomaille työnhakuun”, Duffy kuvaa.
Muiden kriisimaiden tavoin talouden alamäki on lisännyt kiinnostusta maatalouselinkeinoja kohtaan. Esimerkiksi maatalousoppilaitosten hakijamäärät ovat ovat nousseet rajusti viime vuosina. Myös maataloussektorin työpaikat ovat lisääntyneet.
”Varsinkin monet sivutoimiset viljelijät ovat palanneet täyspäiväisesti maatiloilleen.”
NIKLAS HOLMBERG
En näe mitään kotimaista syytä, miksi Irlanti ei pääsisi ulos
ohjelmasta. «
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
