Kesäkuu rikkoo sääennätyksiä mutta onko se historiallisen kylmä? Näin kertovat Ilmatieteen laitoksen tilastot

Kesäkuu on ollut Suomessa kaksijakoinen sademäärien suhteen. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Kesäkuu on ollut tänä vuonna keskimääräistä sateisempi, käy ilmi Ilmatieteen laitokselta. Lisäksi hellepäiviä on ollut tavallista vähemmän.

Ilmatieteen laitoksen sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskuksen toimialajohtaja Juhana Hyrkkäsen mukaan huomionarvoista kesän säässä on hyvin matala salamamäärä.

Hyrkkänen listaa myös hellepäivien poikkeuksellisen alhaisen määrän tyypilliseksi tälle kesälle.

”Kesä siis saattaa tuntua suurelle yleisölle koleammalta, kuin se todellisuudessa on”, hän toteaa.

Tilastojen näkökulmasta keskilämpötila Suomessa ei kuitenkaan ole juurikaan jäänyt jälkeen aiemmista kesäkuista.

Hyrkkäsen mukaan historian valossa heinäkuu tulee todennäköisesti olemaan jälleen keskimääräistä lämpöisempi kuin tämän vuoden kesäkuu.

”Ei ole ollut ukkoskuuroja, vaan enemmän matalapaineisiin liittyvää jatkuvatyyppistä sadetta. Tämä osaltaan selittää ukkosten vähyyttä”, Hyrkkänen kertoo.

Meteorologi Antti Jylhä-Ollila Ilmatieteen laitokselta toteaa, että kesäkuun tähänastinen keskilämpötilan poikkeama on nollasta miinus puoleen asteeseen.

”Voisi sanoa, että ei ole ollut mitenkään erityisen viileä kesäkuu, vaan pikemminkin tavanomainen”, Jylhä-Ollila kertoo.

Hän on samoilla linjoilla Hyrkkäsen kanssa hellepäivien suhteen: niitä on ollut vain yksi kappale koko kesäkuussa, joko lauantaina 14.6. tai sunnuntaina 15. päivä kesäkuuta.

Salamoinnin osalta Jylhä-Ollilan mukaan kesäkuussa on päästy alle tuhanteen, kun tavallisesti koko kesäkuun keskiarvo on ollut 34 000 salamaa.

”Kuitenkin koko kesän osalta tilastoissa riittää ottamaan kiinni vain muutama voimakas ukkospäivä heinäkuussa”, hän jatkaa. Syynä salamoinnin vähyydelle on Atlantilta tuleva kostea ja hieman viileämpi ilmamassa, Jylhä-Ollila pohtii.

Jylhä-Ollilan mukaan kesälle täysin tyypillinen sateiden kahtia jakautuminen näkyy alueellisissa eroissa.

Runsaat sadesäät ovat painottuneet eniten seuraaviin alueisiin: Pirkanmaa, Hämeen maakunnat, Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala.

”Kerran 30 vuodessa mitataan kesäkuussa tällaisia, poikkeuksellisen korkeita sademääriä.”

Esimerkiksi Etelä-Karjalassa Ruokolahdella on tullut kesäkuussa vettä 156 milliä, mikä on kolminkertainen määrä verrattuna aiempien vuosien samoihin jaksoihin.

Pilvinen taivas järven päällä. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen

Kääntöpuolella, eli vähäsateisilla alueilla on taas on Itä-Suomesta Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Koko maan pohjoisosasta Oulun seutu ja Lappi kuuluvat myös vähäsateisiin alueisiin.

”Sateet havaitaan eri tavalla kaupungeissa, joissa ne näkyvät viemärin kapasiteetin sietorajojen koettelemisena, kun taas maalla hyvin pehmeinä peltoina”, Jylhä-Ollila toteaa.

Jylhä-Ollilan mukaan kesäkuut vuosina 2019–2024 olivat poikkeuksellisen lämpimiä.

”Tästä on saattanut tulla mielikuva, että myös kesäkuussa kuuluu olla lämmintä. Kun mennään 10 vuoden taakse, esimerkiksi vuoteen 2015, silloin oli molemmin puolin tätäkin kesäkuuta viileämpiä kuukausia”, hän huomauttaa.