vierasyliö Metsänomistajat suhtautuvatenergiapuun myyntiin varovaisesti

Leuto talvi on alentanut lämpöenergian kysyntää, ja Suomi on siirtynyt kohti kivihiilitaloutta.

Metsäenergian lisäämistavoitteet ovat Suomelle luontevia, mutta haasteellisia EU:n vähentäessä kasvihuonekaasupäästöjä. Etelä- ja keskipohjalaisille metsänomistajille tehdyn kyselyn perusteella usko metsäenergiaan on vahvaa, mutta vain noin kolmasosa vastaajista myisi energiapuuta tulevaisuudessa. Asiat olivat monelle epäselviä.

Metsäenergian kasvuodotusten saavuttaminen on yksityisten metsänomistajien varassa. Kyselyn avulla selvitettiin energiapuun myyntiin vaikuttavia tekijöitä sekä etsittiin keinoja metsäenergian käytön lisäämiseksi. Seinäjoen ammattikorkeakoulun postikyselyn sai 600 etelä- ja keskipohjalaista metsänomistajaan marraskuussa 2012. Vastausprosentti oli 25,5.

Valtaosa, noin 63 prosenttia kyselyn vastaajista ei ollut myynyt energiapuuta. Merkittävimmät esteet energiapuun myymiselle olivat oman polttopuun tarve sekä energiapuun alhainen hinta. Energiapuun hinnoittelu koettiin epäselviksi.

Kaupan esteeksi oli mainittu myös myyntihaluttomuus, sopivien myyntikohteiden puuttuminen ja kalliit korjuukustannukset.

Oman polttopuun käyttö vaikuttaa jatkossa energiapuun myyntipäätöksiin. Kallis lämmitysöljy on osaltaan kannustanut broileri- ja sikatiloja käyttämään oman metsän puuta hakelämmityksessä.

Vastaajista runsas 35 prosenttia oli myynyt energiapuuta aiemmin. Energiapuuta olivat tyypillisimmin tarjonneet enintään 50 hehtaaria metsää omistavat eläkeläiset.

Viime vuosien energiapuun käytön kasvu näkyy kyselyn tuloksissa, sillä energiapuuta myyneistä vastaajista 89 prosenttia oli myynyt energiapuuta viimeisen viiden vuoden aikana.

Metsänomistajat suhtautuivat varovaisesti energiapuun myyntiin, sillä vain kolmannes myisi energiapuuta tulevaisuudessa. Aiemmat hyvät myyntikokemukset loivat pohjaa tuleville energiapuukaupoille. Tutkimuksen perusteella metsätaloussuunnitelman voimassaololla oli kannustavaa vaikutusta myyntiaikeisiin.

Vastaajien enemmistö (37,5 prosenttia) ei osannut sanoa lähitulevaisuuden energiapuukaupoista. Vastaajat myisivät mieluiten pelkästään pienpuuta tai kaikkia energiapuun muotoja yhdessä.

Myyntiaikeissa olevat metsänomistajat suhtautuivat kielteisemmin kantojen myyntiin.

Yleisin energiapuun myynnin yhteydessä haettu tuki oli korjuutuki.

Energiapuuta myyneistä vastaajista 62 prosenttia ei ollut hakenut mitään tukimuotoa. Epätietoisuus oli yleisin syy tukien hakematta jättämiselle. Vaikka tukiasiat koettiin hankaliksi, oli suurin osa vastaajista sitä mieltä, että valtion tulisi jatkossakin tukea metsäenergian tuotantoa.

Metsän uudistusalan siisteys sekä helppo uudistettavuus hakkuutähteiden keruun jälkeen koettiin hyviksi asioiksi. Vastaajista 26 prosenttia oli sitä mieltä, että energiapuun keruu on hyvä metsänhoitotoimi. Kotimaisen metsäenergian työllistävä vaikutus sekä lisätulot mainittiin energiapuukaupan hyvinä puolina.

Yleinen mielipide kannonnostosta oli negatiivinen. Yli puolet kyselyn vastaajista oli maininnut ravinteiden vähenemisen ja huuhtoutumisen hakkuutähteiden keruun sekä kannonnoston huonoiksi puoliksi.

Puuntuotannon ja taloudellisten tekijöiden ohella metsiin liittyy myös aineettomia arvoja, ja esimerkiksi korjuujälki koettiin vastaajien kesken kolmanneksi tärkeimmäksi tekijäksi energiapuun myynnin ja hankinnan yhteydessä.

Kaikista vastaajista eläkeläiset (noin kolmannes) olivat parhaiten edustettuina. Koska eläkeläisten osuus oli merkittävä, on eläkeläismetsänomistajia sekä mahdollisen sukupolvenvaihdoksen edessä olevia metsänomistajia ja maanviljelijöitä kannustettava energiapuun myyntiin.

Vaikka energiapuun myymiseen suhtauduttiin varoen, yleiskuva metsäenergiasta oli varsin positiivinen. Metsänomistajat uskoivat metsäenergian käytön yleistymisen parantavan Suomen energiatuotannon imagoa.

Metsäenergian käytön yleistymisellä uskottiin olevan myös taloudellista merkitystä, ja sen uskottiin lisäävän toimeentulomahdollisuuksia haja-asutusalueilla.

Jotta paikallistaloutta pystyttäisiin vahvistamaan, paikallisten metsänomistajien yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tulisi lisätä ja metsänomistajille suunnattavaa, helposti ymmärrettävää tietoa pitäisi olla entistä helpommin saatavilla.

Metsäenergiaan uskotaan, ja siinä on mahdollisuuksia. Energiapuumarkkinoiden toimintaedellytyksiä on parannettava sektorin kaikkien alan osapuolten kannattavuuden parantamiseksi.

Energiapuukaupassa, hinnoittelussa sekä energiapuun tukiasioissa ilmeni epätietoisuutta. Eniten tietoa tarvittaisiin energiapuun ostajista sekä hinnoista. Näin ollen metsänomistajien neuvontaa on lisättävä jatkossa.

Tälläkin hetkellä metsäalan eri toimijat odottavat päättäjien selkeää ja pitkäjänteistä näkemystä kotimaisen metsäenergian tuotannon ja käytön edistämiseksi, kun EU on vahvasti vähentämässä hiilipäästöjä.

Kysely tehtiin Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikön ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kestävä metsäenergia -hankkeessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Hanketta rahoittavat EU, Suomen valtio, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY -keskukset sekä alueen yksityiset metsäenergiatoimijat.

VARPU HULSI

RISTO LAUHANEN

TUOMAS HAKONEN

JUSSI LAURILA

Metsätalousinsinööri Hulsi työskentelee OTSO-metsäpalveluissa, MTT Lauhanen ja MMM Hakonen Seinäjoen ammattikorkeakoulussa sekä MMT Laurila Suomen metsäkeskuksessa Seinäjoella.

Avaa artikkelin PDF