Mansikkahuijauksia paljastuu vuosittain muutamia
Näin kylttiin merkitään oikeaoppisesti mansikan alkuperämaa. Isompiin mansikkalaatikoihin on alkuperämaan lisäksi merkittävä myös tiedot pakkaajasta tai viljelijästä sekä marjan laatuluokasta. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoVuosittain Suomessa paljastuu muutamia tapauksia, joissa mansikkayrittäjän epäillään myyneen ulkomaista mansikkaa kotimaisena, Eviran tuoteturvallisuusyksikön ylitarkastaja Jussi Peusa kertoo.
Lukema on pysynyt viime vuosien aikana samassa suuruusluokassa.
Peusan mukaan eri maiden väliset huomattavat hintaerot ja petostapausten melko heikot rangaistukset vaikuttavat halukkuuteen väärentää alkuperä.
”Niin kauan, kun Euroopassa raaka-aineiden hinnat vaihtelevat paljon naapurimaidenkin välillä, syntyy tietynlainen liikkeellepaneva voima, joka luo huijaamiselle puitteet.”
Marjojen alkuperä todennetaan epäselvissä tilanteissa ensisijaisesti tutkimalla saateasiakirjoja, joita kunnan elintarvikevalvonnan viranomaiset voivat vaatia yrittäjää toimittamaan.
Kaupallisten asiakirjojen tarkastus ei kuitenkaan poista jäljitettävyysongelmaa täysin.
”Dokumenttien perusteella valvoja ei välttämättä pysty täysin vakuuttumaan, onko toimitusketjussa tehty vaihtoja matkalla. Nykyisillä valvonnan keinoilla ja lain edellyttämillä asiakirjamerkinnöillä huijaamisee jää mahdollisuus.”
Tänä kesänä Iisalmessa on Peusan mukaan ilmennyt yksi alkuperän väärentämisepäilys. Tapaus on myös poikinut laajemman selvityksen mansikoiden jäljitettävyystiedoissa Pohjois-Savossa Siilinjärvellä ja Kuopiossa.
”Jotain hämärää tässä on, kun eivät nämä asiakirjat ole olleet semmoisia kuin niiden olisi täytynyt olla. Mutta asia on vielä kesken, eikä osata sanoa, mistä ne marjat ovat kotoisin”, ympäristötarkastajan viransijainen Taina Nissinen Ylä-Savon sotesta kertoo.
Jäljitettävyystietojen puute on kuitenkin oma kategoriansa, eikä siihen liittyviä epäilyjä lasketa alkuperän väärentämisiksi.
Taipalsaarella asuva Jukka Hirvi osti K-Market Niivan pihalla sijainneesta mansikkakojusta myyjältä Malwina-mansikoita viikko sitten maanantaita.
Marjat myytiin valkoisissa viiden kilon laatikoissa, joiden kyljessä luki suomalaisia marjoja.
Hirven epäilykset heräsivät, kun perjantaina samaisen myyntipisteen mansikkakylttiin oli ilmestynyt alkuperämaaksi Ruotsi.
”Ei, ei, tämä on vanha lappu. Alkukesästä myytiin ulkomaista, nyt myydään vain kotimaista”, myyjä vakuutteli.
Miehen korviin alkoi kuitenkin kantautua tuttavapiiristä tietoja, että samaisen yrityksen myyntipisteissä on ollut eriäviä tietoja marjojen alkuperämaasta.
”Se, mikä harmittaa ihan älyttömästi, on, että kun itse on aina halunnut ostaa suomalaista marjaa suomalaiselta tilalta ja sitten käykin ilmi, että ei olekaan suomalaista marjaa. Luulin tukevani suomalaista viljelijää.”
Mansikoita myyneen V. Järvenpään marjat ja omenat -yrityksen johtoa ei saatu kiinni kommentteja varten.
Taipalsaaren tapauksesta on tullut Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen kaksi selvityspyyntöä.
”Kävimme tarkastamassa kaksi myyntipistettä. Toisessa ei ollut huomautettavaa, mutta toisessa merkinnät olivat puutteelliset”, Lappeenrannan seudun ympäristötoimen terveysvalvonnan johtaja Päivi Roine kertoo.
Tarkastajat vierailivat myyntipisteillä maanantaina. Heidän huomautuksestaan yrityksen K-Marketin pihalla sijaitsevan toimipisteen myyjät siirsivät ruotsalaiset viiden kilon Malwina-mansikkalaatikot pois myynnistä.
Pienissä rasioissa myytyjen mansikoiden alkuperä oli merkitty oikein lapulla. Niiden myynti sai siis jatkua normaalisti.
Epäselvissä tapauksissa kuullaan ensiksi toimijaa, ja hän saa antaa selityksensä asiaan. Sen jälkeen viranomaiset voivat tehdä varsinainen määräyksen.
”Elintarvikeviranomaisten näkökulmasta se tarkoittaa, että meillä on valmisteilla kuulemista varten hallinnollinen päätös eli määräys tai kielto”, Roine kertoo.
Määräyksellä tarkoitetaan, että myyntipisteelle on laitettava asianmukaiset tiedot marjojen alkuperästä. Kiellolla puolestaan estetään väärin merkittyjen marjojen myynti, Roine kertoo.
Harkittavaksi tulee myös, eteneekö tutkinta poliisille.
Silja Eisto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
