Alueellistaminen auttaa alueita – koko maantulos ei juuri muutu
Alueellistaminen tasaa alueiden välisiä kasvueroja. Koko kansantaloudelle se on kuitenkin kustannus, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt arvioi.
Vattin ulkopuolella aluetutkijat eivät tekisi selvityksestä yksiselitteisiä johtopäätöksiä.
Vattin talousmallilaskelmissa alueellistaminen pienentää bruttokansantuotetta 0,05 prosenttia vuoteen 2018 mennessä. Vattin mukaan muutos on ”selkeä joskin vaatimaton”.
Professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta pitää tulosta pikemminkin neutraalina; se ei ole puoleen eikä toiseen. Hän tulkitsee tulosta niin, että alueellistaminen ei aiheuta kansantaloudelle taakkaa.
Metrin mitassa 0,05 prosenttia olisi puoli milliä. Vattin laskelmassa muutos vie 14 vuotta, sillä lähtökohtana on vuosi 2004.
Taloussuhdanteiden vaikutus voi jo yhtenä vuotena olla yli satakertainen: parin viime vuosikymmenen aikana bruttokansantuotteen vuosimuutokset ovat olleet +7,5:n ja –10 prosentin välillä.
Sekä Katajamäki että Pellervon taloustutkimus PTT:n ekonomisti Leena Kerkelä muistuttavat, että mallilaskelmat perustuvat moniin oletuksiin.
”Lopputulos on herkkä oletusten muutoksille”, laskentamallin tunteva Kerkelä sanoo. Hänen mukaansa Vatt on kerännyt laskentaa varten suuren määrän tietoa ”mutta en tekisi ihan pelkästään tämän selvityksen perusteella johtopäätöksiä”.
Katajamäki pelkää, että laskentamallin tulokset saavat liikaa huomiota. ”Ne näyttävät tarkoilta, vaikka eivät sitä ole.”
Vattin selvityksen mukaan alueellistamisessa joka viides työntekijä on muuttanut työpaikan mukana.
Vattin selvityksessä kansantaloudellisia kustannuksia syntyy julkisten menojen kasvusta alueellistamispaikkakunnilla. Kansantaloudellista menetystä aiheutuu, jos julkiset investoinnit syrjäyttävät yksityisiä investointeja.
Katajamäen mielestä aluetalouden selvityksissä tulisi ottaa huomioon myös laadulliset tekijät.
”Alueellistaminen tuo uusia ihmisiä ja uusia ajatuksia. Se voi saada aikaan merkittäviä sysäyksiä.”
Uusia työpaikkoja saava alue hyötyy. Se tasaa maan eri osien välisiä eroja, maakunnittain laskelmia tehnyt Vatt toteaa.
Eniten päätetyistä toimista hyötyvät Kanta-Häme ja Etelä-Savo. Ne ovat saaneet eniten alueellistettuja työpaikkoja suhteessa väkilukuunsa.
Uusimaa puolestaan menettää valtion työpaikkoja. Toisaalta se voi helpottaa asuntotilannetta, Vatt toteaa.
Kerkelä muistuttaa, että samaan aikaan valtio purkaa toisia toimintoja maakunnista, muun muassa varuskuntia. Hän toivoo selvitystä, jossa ne otetaan mukaan.
Vatt on julkaissut selvityksensä nettisivullaan – englanniksi. Tiivistelmä ja tiedote ovat suomeksi. Kerkelä olisi toivonut raporttia suomen kielellä, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua keskusteluun.
Alueellistaminen tarkoittaa valtion toimintojen siirtämistä pääkaupunkiseudulta maakuntiin. Virallinen tavoite on 4 000–8 000 työpaikan siirto vuoteen 2015 mennessä. Tähän mennessä tehdyt ja aloitetut toimet koskevat 5 200:aa työpaikkaa.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
