Harmaahylkeet aiheuttavat kala-alalle miljoonavahingot – MMM esittää tapporahaa ongelmahylkeille

Maa- ja metsätalousministeriö korostaa, että avustusta maksettaisiin vain vahinkoa aiheuttavien yksilöiden poistamisesta ja käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin. Ehdotus ei siis koske harmaahylkeen metsästystä. Kuva: Markku Vuorikari

Maa- ja metsätalousministeriö esittää kaupallisille kalastajille ja kalankasvatusyrityksille avustusta harmaahylkeiden poistamiseen ja poistamisen jälkeisestä käsittelystä tuleviin kustannuksiin.

Asetusehdotus on lausunnolla 4. huhtikuuta asti.

Tavoitteena olisi turvata yritystoiminnan toimintaedellytykset.

Maa- ja metsätalousministeriö korostaa, että avustusta maksettaisiin vain vahinkoa aiheuttavien yksilöiden poistamisesta ja käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin. Ehdotus ei siis koske harmaahylkeen metsästystä.

Harmaahyljekanta on kasvanut rannikolla voimakkaasti viimeisen 20 vuoden ajan. Hylkeet aiheuttavat suuria vahinkoja kalastus- ja kalankasvatusyrityksille.

Vuonna 2017 vahingot olivat kalastukselle noin 350 000 euroa ja kalankasvatukselle noin miljoona euroa. Luonnonvarakeskuksen arvio vahingoista perustuu alkutuottajien verottomiin kalanhintoihin.

Kalastajille hylkeet aiheuttavat vahinkoa syömällä kaloja pyydyksistä ja repimällä pyydyksiä rikki.Kalanviljelyssä murheena on se, että hylkeet syövät kalat pyydyksistä.

"Harmaahylkeet aiheuttavat merkittävää vahinkoa rannikkokalastajille. Avustuksia kohdennettaisiin haittaa aiheuttavien yksilöiden poistamiseen ja yrityksille korvattaisiin hylkeen käsittelystä aiheutuvia kuluja", maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo.

Luonnonvarakeskus jatkaa hylkeenkestävien pyydysten ja hyljekarkottimien kehittämistä.

Avustusjärjestelmä on ministeriön tiedotteen mukaan arvioitu ainoaksi nopeasti toteutettavissa olevaksi keinoksi hylkeiden poistamiseen.

Yksinkertaisin keino vahinkojen välttämiseksi olisi lisätä harmaahylkeiden metsästystä nykyisen 1 050 yksilön pyyntikiintiön puitteissa. Viime metsästyskaudella kiintiöistä hyödynnettiin vain noin 18 prosenttia.

Syynä ovat hylkeenmetsästyksen vaativuus, sopivien metsästysalueiden vähäisyys ja EU:n asettama hyljetuotteiden kauppakielto.

"Suomi vaikuttaa kansainvälisesti hyljetuotteiden kauppakiellon poistamiseksi. Tämä on kuitenkin pitkän työn takana, eikä lopputuloksesta ole varmuutta. Kiellon ollessa voimassa arvokkaan riistaeläimen taloudellinen hyödyntäminen ei ole mahdollista, joten vahinkojen ehkäisyyn tarvitaan muita keinoja", ministeri Leppä sanoo.