Britannian ruokateollisuus pelkää brexitin tuomaa työntekijäpulaa ja ruuan laadun laskua

P.D. Hookin johtaja Patrick Hook tarkasti, kuinka monta tipua oli kuoriutunut Oxfordshiren hautomolla viime viikolla. Kuva: Juha Roininen

Yksi Britannian suurimmista siipikarjankasvattajista P.D. Hook seuraa Britannian ja EU:n välisiä brexit-eroneuvotteluita tiiviisti. Reilu kahden vuoden takainen kansanäänestys ja sitä seurannut epävarmuus on näkynyt jo nyt yrityksen toiminnassa.

P.D. Hookilla on useita hautomoita. Kaksi hautomoa on jouduttu lopettamaan. Sen lisäksi Oxford­shiren kasvattamolta on irtisanoutunut kymmenen henkilöä ja muuttanut pois maasta.

P.D. Hookin Oxfordshiren hautomon työntekijöistä 30 prosenttia tulee muualta kuin Britanniasta: suurin osa Puolasta, Romaniasta, Unkarista ja Latviasta. Edessä häämöttävän EU-eron vaikutukset konkretisoituvat työntekijäpulana, joka on ollut läsnä jo ennen brexit-­äänestystä.

”Maamme siipikarjateollisuus on hyvin riippuvainen Britannian ulkopuolisista tekijöistä, ja joillain tehtailla jopa 90 prosenttia työvoimasta tulee muualta. Paikalliset eivät suostu tulemaan näihin töihin”, EU-eroa heti alusta lähtien vastustanut johtaja Patrick Hook kertoo.

Britannian ruokateollisuuden pelko on, että jos Britannia ei saa aikaan sopua Euroopan unionin kanssa, työntekijät joutuisivat maksamaan työskentelystään Britanniassa.

”Miksi puolalainen tulisi jatkossa meille töihin, jos hän voisi mennä sen sijaan ilmaiseksi töihin naapurimaahansa”, Hook kysyy.

”Hautomoissa ja tehtailla on auki kymmenittäin vapaita työpaikkoja ympäri maata, emmekä meinaa saada niitä täytettyä. Brexit ei ainakaan paranna tilannetta.”

Ainoa ratkaisu työvoima­pulaan on automatisoida prosesseja mahdollisimman paljon. Silloin koneet korvaisivat kädet.

”Yritämme pikkuhiljaa siirtyä tuotantoon, jossa ei tarvita niin paljon työvoimaa. Tuotantoketjussa tarvitaan kuitenkin koneiden lisäksi myös ihmisiä”, Hook muistuttaa.

Brexitin on ennustettu iskevän erityisesti maatalouteen ja ruokateollisuuteen. Hook on tästä samaa mieltä. P.D. Hookin hautomoiden tuotanto ei ole vielä laskenut mutta siihen on varauduttu.

”Kasvattamoiden merkittävä alasajo johtaisi siipikarjatuotannon laskuun. Pahimmassa tapauksessa kanaa tulee jatkossa suuria määriä muualta kuin Britanniasta syöden kotimaisen lihan kilpailukykyä”, Hook uskoo.

Hook on huolissaan tilanteesta, jossa Britannian hallitus painaa väenvängällä kohti ”kovaa brexitiä”. Kovassa brexi­tissä Britannia lähtisi EU:n sisämarkkinoilta ja tulliliitosta.

Siipikarjateollisuuden toiveena tulevalle suhteelle on pitää vapaa kauppa ja samat ruokastandardit kuin EU:ssa.

Jos kuitenkin kova brexit toteutuisi, Britannia voisi itse päättää, millaisia standardeja se hyödyntäisi elintarvikkeissaan.

Lainsäädännöllisiä eroja EU:n kanssa voi syntyä esimerkiksi geenimuuntelun, hormonien, lääke- ja torjunta-aineiden sekä elintarvikehygienian vaatimuksissa.

Jos ne olisivat EU:ta löyhemmät tai tiukemmat, Britannia saattaisi blokata itsensä unionin markkinoilta.

Britannian maatalousministeri, joka on Hookin mukaan ”vahva brexit-mies”, on väläytellyt britannialaiselle ruualle jatkossa jopa korkeampia standardeja kuin EU:ssa. Hook painottaa, että niiden tulisi pysyä nykyisellään.

Jos Britannia lähtee EU:sta ilman sopimusta, siitä tulee kuin mikä tahansa EU:n ulkopuolinen maa, johon sovellettaisiin Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjä.

Nyt Britannian kauppa EU-maiden kanssa on ollut tullitonta. Jos sopimusta ei synny, jatkossa eri tavaroille voidaan määrätä tuonnissa omat tullitasonsa.

Jos Britannia tipahtaisi WTO:n tariffien varaan, Hook uskoo, ettei brittiläisen ruuan ole mahdollista kilpailla kotimaisilla markkinoilla ulkomaisten tuotteiden kanssa.

”Euroopan sisämarkkinat ovat tukeneet unionin omaa tuotantoa. Vaikka aina valitetaan EU:n sääntelystä, kiitos sen olemme pystyneet valmistamaan korkeatasoista ja helposti jäljitettävää ruokaa.”