Heikki Kärnän vipukirvesvalloittaa maailmaa
”Puiden pilkkominen on työ, jonka mies tekee, kun sellainen eteen tulee. Itse olen pilkkonut puita 6-vuotiaasta lähtien”, kertoo Heikki Kärnä.
Vuonna 1987 Kärnä osti mökin, jonka tontin hän raivasi mieleisekseen. Puuta kertyi pilkottavaksi suuria määriä.
”Huomasin, että pilkkominen on oikeastaan aika raskasta ja vaarallista. Jokainen isku voi osua jalkaan. Sain siitä sellaisen hiertymän, että voisiko kirvestä parantaa.”
Ensimmäisessä versiossa Kärnä kiinnitti kirveen sivuille jääkiekot. Ne estivät kirveen painumisen puuhun. Pomppukirves ei kuitenkaan riittänyt miehelle.
”Sain idean vipukirveestä, kun kääntelin tontilla kiviä rautakangella. Päästä nousi savua, kun mietin, miten vipuvoiman saisi käyttöön kirveessä.”
”Ensimmäisestä vipukirveestä tuli törkeen näköinen, mutta se toimi.”
Seuraavaksi Kärnä etsi kirveelle valmistajaa. Hän myös kyseli keksinnölleen tukea, mutta se osoittautui turhaksi. Keksintösäätiö ei lämmennyt idealle.
”Edelleen ihmettelen, miten nuivasti viralliset organisaatiot suhtautuvat keksijöihin. Miten paljon keksintöjä tässäkin maassa on jäänyt hyödyntämättä ja samalla työpaikkoja on jäänyt syntymättä?”
Omalla rahalla tehtynä keksinnön patenttisuojaukset ja muottien teko maksoivat maltaita. Ensimmäinen Heikki Vipukirves valmistui marraskuun alussa vuonna 2005. Sen sai silloinen pääministeri Matti Vanhanen.
”Minulla oli alustava sopimus Starkin kanssa kirveiden myynnissä. Kun ne eivät ketjulle kelvanneetkaan, meidän oli pakko alkaa myydä niitä netissä.”
Sana levisi nopeasti. Tiedusteluja tuli myös ulkomailta.
”Opettelin internetin käytön vasta 60-vuotiaana. Sen jälkeen olen osallistunut aktiivisesti vipukirveen ympärillä käytyyn keskusteluun. Siitä on internetissä satoja viestiketjuja.”
Vipukirveen ensimmäinen malli on toteutettu valutekniikalla. Kirveserän valmistaminen kestää kahdeksan viikkoa.
”Se on ongelma, kun tilaukset kasaantuvat. Viime keväänä jouduimme myydä ”ei oota”, kun jonotusajat venyivät kuukausiin.”
Kärnän mukaan noin neljä viidestä vipukirveestä on myyty ulkomaille. Tähän asti kirveitä on myyty puolisen tuhatta kappaletta vuodessa, mutta nyt määrät ovat jyrkässä nousussa.
”Realistinen tavoite on myydä 500 kirvestä viikossa.”
Myynnin kasvattaminen onnistuu uudella kirvestyypillä. Heikki Vipukirves 2 on ruostumattomasta teräksestä valmistettu. Se on ykkösversiota kevyempi ja nopea valmistaa.
”Sen keveys lisää lyöntinopeutta, joten halkaisuvoima on suunnilleen sama. Se on moninkertainen perinteiseen kirveeseen verrattuna.”
Vipukirveen käyttö eroaa tavallisesta kirveestä monella tapaa. Ensinnäkin kirves ei juurikaan uppoa puuhun, joten halkaistavan puun voi asettaa vaikka kiven päälle.
”Riittää, kun terä uppoaa puuhun puolisen senttiä. Sen jälkeen vipuvoima kääntää kirvestä ja halkaisee puun.”
Iskutekniikkakin on erilainen. Napakan iskun päätteeksi kirveen on annettava tehdä kääntöliike.
Välillä pilke lähtee puusta vauhdilla. Siksi Kärnä itse pilkkoo puita käytetyn autonrenkaan sisällä. Renkaasta saa hyvän, kun siitä poistaa vannetta vastaan tulevan metallivahvisteisen osan.
Kärnän mukaan myös valettu kirves pysyy tuotannossa. Etenkin Amerikassa arvostetaan raskasta kirvestä. Se on myös komea liikelahja.
Vipukirves 1:n hinta on 224 euroa. Ruostumattomasta teräksestä valmistetun kevyemmän version hinta jää vähän alle 200 euron.
”En tee tätä rahasta, mutta turha minun silti on lähteä kilpailemaan hinnoilla itseni kanssa. Vipukirves on käytännössä ikuinen, eikä sille ole kilpailijaa.”
Kärnä suhtautuu tyynesti myös mahdollisiin kopioihin, joita menestystuotteille yleensä ilmestyy.
”Jos kiinalaiset kopioivat vipukirveen, toivon heidän tekevän sen mahdollisimman hyvin.”
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
