Hallituksen eväät ovat loppuneet
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallituksen synnyttäminen oli tuskan takana. Välillä näytti jo siltä, ettei hallitusta saada kasaan, koska SDP ja vasemmistoliitto kävelivät Säätytalosta tavaroineen ulos.
Lopulta hallitus kuitenkin saatiin koottua, mutta vaikeiden neuvottelujen jälkeen syntynyt hallitusohjelma oli kompromisseja täynnä.
Pääministeripuolueeksi noussut kokoomus ja erityisesti pääministeri Katainen ovat saaneet huomata, että hallituksen johtaminen on totista työtä. Toinen päähallituspuolue SDP on haastanut kokoomuksen joka käänteessä, ja pienemmät hallituspuolueet ovat nyppineet vähätkin rusinat hallituksen pullasta.
Suomessa on pitkään ollut tapana, että hallitusneuvotteluissa rakennettua hallitusohjelmaa noudatetaan pilkulleen huolimatta siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Näin on tehty myös Kataisen hallituksessa. Ensi vuoden budjettia laadittaessa ei otettu huomioon, että taloustilanne on raamibudjetin – ja varsinkin hallitusohjelman – laatimisen jälkeen heikentynyt dramaattisesti.
Tullin perjantaina julkistaman tilaston mukaan Suomen vienti romahti syyskuussa kahdeksan prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Talouden rattaiden hiljentymisestä kertoo, että myös tuonti on laskenut viime vuoden syyskuusta kuusi prosenttia.
Tilanne on erittäin huolestuttava, koska kauppatase on romahtanut 12 vuodessa 12 miljardin euron ylijäämästä 3,5 miljardia euroa alijäämäiseksi. Kysymys ei siis ole mistään tilapäisestä ongelmasta.
Monet asiantuntijat ovat muistuttaneet, että hallitusohjelmalta on pohja pudonnut. Näin on todennut myös hallituksen ja erityisesti pääministerin vahvana tukimiehenä esiintynyt entinen elinkeinoministeri Jyri Häkämies.
Siirryttyään Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtajaksi Häkämies veti tukensa hallitusohjelmalta. Hänen mielestään se on aikansa elänyt. Takki kääntyi myös mahdollisten raamisopimusten suhteen.
Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on pyrkinyt vähentämään valtion velkaantumista sekä menoleikkauksin että kiristämällä verotusta. Verotus kiristyy ensi vuonnakin. Esimerkiksi arvonlisävero nousee prosenttiyksiköllä. Kiristyvä verotus on myrkkyä kotimaiselle kulutukselle ja sitä kautta koko talouskasvulle. Viennin hiipuessa talouskasvu on jo pitkään ollut kotimaisen kysynnän varassa.
Perinteisen talouspoliittisen opin mukaan taantumassa valtiovallan pitää pyrkiä elvyttämään investointeja ja kysyntää. Hallitus on kuitenkin valinnut toisen tien. Elvyttämiseen ei ole varaa, koska valtiolla on ensi vuoden lopussa velkaa arvoilta 96 miljardia euroa. Ellei ihmettä tapahdu, menee sadan miljardin raja rikki seuraavana vuonna.
Hallituksen elvytystoimet ovat jääneet pieniksi. Päätöksenteon vaikeudesta kertoo, että jo sovittujen tutkimus- ja tuotekehityskulujen ja niin sanottujen enkelisijoittajien verovähennysten yksityiskohdista ei ole vieläkään päästy yksimielisyyteen.
Pääministeri Esko Ahon (kesk.) johtama hallitus oli nykyistäkin hallitusta ahtaammassa paikassa. Suomi oli joutumassa IMF:n valvontaan, ja talous oli vapaassa pudotuksessa. Ahon hallitus teki kuitenkin rohkeita päätöksiä, joiden avulla Suomi nousi jaloilleen. Hallitus teki yritysveroremontin, lisäsi merkittävästi t&k-panostusta ja vapautti telemarkkinat.
Kataisen hallituksen alkuperäiset eväät ovat loppuneet. Nyt tarvitaan uutta ajattelua ja repullinen uusia eväitä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
