Ilveslupia vähemmän kuin viime vuonna, poronhoitoalueelle ei yhtään
Metsästäjäliiton vaatimus ilveslupien tuntuvasta lisäämisestä ei mennyt läpi MMM:ssä.
Itäinen puoli Suomea sai lisää ilveslupia, koska ilvekset verottavat huolestuttavasti metsäpeuroja. Kuva: Markku VuorikariMaa- ja metsätalousministeriö (MMM) vahvisti maanantaina, että ilveksiä voidaan metsästää kannanhoidon nimissä 497. Poronhoitoalueelle lupia ei myönnetä lainkaan, koska kannan arviointi on siellä muuta maata epäluotettavampaa.
Viime vuonna kiintiö oli 503. Ilveksiä kaadettiin 477, joista yhdeksän poronhoitoalueella.
Suomen Metsästäjäliitto vaati alkukuusta, että kiintiötä pitäisi nostaa 20 prosentilla 560 yksilöön. Ilveskanta on sen mukaan jatkanut kasvuaan erityisesti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan suunnalla sekä Pohjois-Karjalassa.
MMM kuitenkin perustelee, että yli vuoden ikäisiä ilveksiä on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 2700—2790 yksilöä ja että kanta on pysynyt ennallaan. Poronhoitoalueella niistä elää 65—85 yksilöä.
Luvista 272 on osoitettu läntiselle ja 255 itäiselle alueelle. Itäinen alue sai 10 lupaa enemmän kuin vuosi sitten metsäpeurakannan turvaamiseksi.
Kainuun vasaseurannat kertovat huolestuttavasti, että vain kolmannes syntyneistä metsäpeuran vasoista oli elo—syyskuussa enää hengissä.
Vaikka poronhoitoalueella esiintyy vain noin kolme prosenttia Suomen ilveskannasta, ilveksen aiheuttamat vahingot ovat edelleen huomattavat. Viime vuonna niit' korvattiin noin miljoonan euron edestä.
Poikkeusluvat ilveksen pyyntiin myöntää Suomen riistakeskus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

