HS: Näin paljon kilometrivero maksaisi maaseudun autoilijalle vuodessa

Liikenteen sähköistyminen on syönyt valtion verotuloja.  Kuva: Jarmo Palokallio

Kilometripohjaiseen tieveroon siirtyminen laskisi vähän autoilevien ja nostaisi paljon autoilevien maksamia veroja, uutisoi Helsingin Sanomat.

Tämä selviää liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori Heikki Liimataisen tekemistä esimerkkilaskelmista.

Liikenteen sähköistyminen on syönyt valtion verotuloja. Siksi valtio suunnittelee liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta. Yhdeksi keinoksi verotulojen säilyttämiseen on esitetty auto- ja ajoneuvoveron korvaavaa kilometriverotusta.

Liikenteen tutkimuskeskus Vernen johtajana toimivan Liimataisen mallissa tievero jakautuisi kahteen osaan: hiilidioksidiperusteiseen ja niin sanottuun väyläosaan, joka porrastettaisiin auton omistajan asuinpaikan mukaan. Tällöin hyvien liikenneyhteyksien varrella keskustassa asuva maksaisi autoilusta haja-asutusalueella asuvaa enemmän.

Polttoainevero laskettaisiin EU:n sallimaan minimiin. HS:n haastatteleman Liimataisen laskelmissa tieliikenteen kokonaisverokertymän oletetaan pysyvän samana kuin vuonna 2016.

Veromuutos aiheuttaisi professorin mukaan eniten lisäkuluja kaupunkilaisille sähköautoilijoille. Keskustassa asuva, 17 000 kilometriä vuodessa ajava sähköautoilija joutuisi maksamaan vuosittain veroja jopa 800 euroa nykyistä enemmän.

Haja-asutusalueella asuville ja vastaavan määrän ajaville sähköautoilijoille korotus ei olisi yhtä kova, mutta kuitenkin vajaat 400 euroa vuodessa.

Haja-asutusalueella asuvalla, polttomoottoriautolla 17 000 kilometriä vuodessa ajavalla, verot nousisivat vuodessa noin 160 euroa. Sen sijaan puolet vähemmän, 8 500 kilometriä vuodessa ajavalla haja-asutusalueen autoilijalla verot laskisivat reilulla 200 eurolla vuodessa. Oletuksena on, että auton päästöt ovat 180 grammaa kilometriltä.

Kilometripohjainen tievero ei ole uusi keksintö, sillä liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä selvitti sen käyttöönottoa jo vuonna 2013.

Perusajatus oli silloinkin sama eli kilometriveron suuruuteen olisivat vaikuttaneet auton hiilidioksidipäästöt ja se, millä alueella autolla ajetaan. Työryhmä ehdotti tuolloin kokeilun käynnistämistä, mutta lopulta kilometripohjainen tievero jäi esityksen tasolle.

Erona on se, että Liimataisen mallissa tieveroa valvottaisiin katsastusten ja auton myynnin yhteydessä. Aiemmassa ministeriön esityksessä kilometrivero olisi perustunut satelliittipaikannukseen.

HS: Professori laski tie­veron: keskustan sähköautoilijalle 800 euron lisämaksu