Unkarin ydinvoimahankkeesta bisnestä Suomelle? "Äärimmäisen kiinnostava"

Suurlähettiläs Petri Tuomi-Nikula järjestää liike- ja kulttuuritapaamisia, mutta enää kauppoja ei synny pelkällä kielisukulaisuudella. ”Suomen ja Unkarin erityissuhteen hiipumisesta pitäisi olla huolissaan.” Kuva: Eija Mansikkamäki

Unkarilla on meneillään Paksin ydinvoimalassa laajennus- ja uudistushanke, jonka arvo on muhkeat 12,7 miljardia euroa. Rosatomin toimittama reaktorityyppi on sama kuin tulee Fennovoiman ydinvoimalaan Pyhäjoelle.

Suomi on omassa voimalahankkeessaan askeleen edellä, joten Unkaria kannattaa nyt seurata.

”Hanke on äärimmäisen kiinnostava suomalaisten kannalta, sillä se voi avata suomalaisille yrityksille isoja bisnesmahdollisuuksia”, Suomen Unkarin-suurlähettiläs Petri Tuomi-Nikula vinkkaa MT:n haastattelussa.

Ydinvoiman ohella myös kaukolämmön ja jätteenkäsittelyn kauppanäkymät ovat lupaavia suomalaisille yrityksille. Yhteyksiä julkiseen sektoriin on jo luotu.

Vuonna 2004 unioniin liittynyt Unkari on muuttanut viime vuosina politiikkaansa jyrkemmäksi ulkomaailmaa kohtaan ja pääministeri Viktor Orban tiukentanut otettaan myös sisäasioissa.

Yritysympäristö on muuttunut epävarmemmaksi ja muun muassa median ja oikeuslaitoksen valvontaa on lisätty.

”Pakolaiskriisi tuli hallitukselle kuin tilauksesta. Kannatus nousi ja monet maat seurasivat tiukennuksia”, Tuomi-Nikula sanoo.

Maa aikoo järjestää pakolaiskysymyksestä syksyllä hallitusta sitovan kansanäänestyksen.

Mutta vaikka Britannia lähtisi EU:sta, Unkari ei aio oikeasti erota. Se, Puola, Tsekki ja Slovakia suhtautuvat EU:hun aiempaa kriittisemmin, mutta hyötyvät alue-, kehitys- ja maatalousrahoista.

”Myös Unkarin identiteetti on vahvasti eurooppalainen”, Budapestissä suurlähettiläänä puoli vuotta toiminut Tuomi-Nikula huomauttaa.

Kauppasuhteiden ohella myös Suomen ja Unkarin historiallinen sukulaisuus- ja erityissuhde on Tuomi-Nikulan työlistalla. Suhteella on avattu kulttuuri- ja kauppayhteyksiä, mutta ei ehkä kauaa. Kun maailma on auki, Suomen erityisasema voi hiipua.

"Meidän täytyy pitää huolta siitä, ettei tämä asema heikkene", Tuomi-Nikula sanoo.

Suomi pyrkiikin kirkastamaan kuvaansa 100-vuotisjuhlavuoteenaan puhumalla Unkarin kouluihin lisää Suomi-opetusta.

Lahdessa on tällä viikolla koolla suomalais-ugrilaisten kansojen 7. maailmankongressi, jossa sukusiteitä eri heimoihin vahvistetaan.