Lukijalta: Matkailuvero ei ole Lapin elinkeinoelämän toive

Hiihtohississä. Kuvituskuva. Kuva: Antti Raatikainen

Maaseudun tulevaisuus -lehden otsikossa todettiin, että Lappi toivoo turistiveroa (MT 21.8.). Lapin kauppakamari huomauttaa, ettei tämä ole lappilaisen elinkeinoelämän toive.

Verohalut luonnollisesti kumpuavat matkailun kasvusta, joka on näkynyt huippusesongin aikana paikallisten arjessa etenkin Rovaniemellä. Turistiveroa perustellaan sillä, että monissa Euroopan lomakohteissa veroja tai maksuja peritään asiakkailta.

Suomessa matkailu kuitenkin tuottaa jo valtion ja kuntien laariin merkittävästi verotuloja. Matkailusta saadaan yhteisöveroa, palkansaajien ja yrittäjien ansiotuloveroa, pääomatuloveroja, kiinteistöveroja, unohtamatta arvonlisäveroa, jota matkailun osalta ollaan juuri nostamassa. Lapissa matkailusta saadaan jo tuntuvaa verokertymää.

Turistiveroon liittyy monia haasteita. Suomessa verotuottoja ei voi korvamerkitä, vaan eurot kilahtavat pohjattomaan, yhteiseen laariin. Ei ole takeita siitä, että tuotot menisivät matkailun kestävyyden kehittämiseen.

Asiakkaalta veron periminen tulisi todennäköisesti majoitusyritysten tehtäväksi. Yrityksille tulisi lisää hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Entä millä tavalla varmistetaan, että Airbnb-asiakkaat ovat verolla samalla tavalla kuin hotellivieraat?

Matkailun kestävyyden eteen pitää tehdä toimia, ja varmistaa, että infra sekä toimintaympäristö kestävät kasvua. Haittaveron luonteisen turistiveron sijaan tulisi selvittää muita malleja ja toimenpiteitä.

Yksi veroluonteinen mutta keveämpi keino voisi olla matkailijamaksu. Mallia voisi ottaa kansainvälisten keskusten resort fee -maksuista. Maksu ei vaadi verolakeja ja sen tuottamat tulot voitaisiin korvamerkitä tarvittaviin kohteisiin. Esimerkiksi Ylläksellä vastaavalla maksulla rahoitetaan reitti-infran kehittämistä.

Pohjoiset elinkeinot tarvitsevat kasvuohjelmaa, ei vero-ohjelmaa.

Hanna Baas

johtaja, vaikuttaminen ja edunvalvonta

Lapin kauppakamari